Urkintalaki lisää työnantajan valtaa
Suomen eduskunta valmistelee uutta tietosuojalakia, ja tarkoitus on päivittää sähköisen viestinnän pelisääntöjä vielä ennen joulua.
Lain sisällössä erityisen paljon keskustelua on herättänyt kohta, jossa työnantajalle esitetään oikeutta käsitellä työntekijän sähköpostiviestien ja tietoverkon käytön tunnistamistietoja mikäli voidaan epäillä, että tietoverkkoa käytetään väärin. Laki on nimetty Lex Nokiaksi, koska urkintapykäläksikin ristityn kohdan lisäämistä ovat vaatineet erityisesti it-yritykset Nokia etunenässä. Alan yritykset pelkäävät, että työntekijät vuotavat yrityssalaisuuksia yhtiön ulkopuolisille.
Jos Lex Nokiana tunnettu laki menee eduskunnassa läpi, verkon ylläpitäjä tai omistaja saa viranomaisiakin suuremmat oikeudet valvoa tietoliikennettä.
Oikeus yksityisyyteen heikkenee
Kansalaisten sähköisiä oikeuksia puolustava kansalaisjärjestö Electronic Frontier Finland ry. EFFI on kampanjoinut kiivaasti Lex Nokiaa vastaan. Sen mielestä se loukkaa vakavasti yksityisyydensuojaa ja on askel kohti valvontayhteiskuntaa.
Lakimuutos mahdollistaa EFFIn mukaan muun muassa sen, että taloyhtiöt voisivat seurata, mitä asukkaat tekevät vertaisverkoissa tai kirjastot valvoa asiakkaidensa selailutapoja.
Helsinkiläinen diplomi-insinööri Risto Öörni on seurannut Lex Nokia -keskustelua ja allekirjoittaa omalta osaltaan EFFIn näkemykset asiasta.
– Viime aikoina kansalaisen oikeus yksityisyyteen on ollut heikommassa asemassa kuin yhteiskunnan oikeus valvoa kansalaisen toimintaa, kertoo Öörni yleisestä kehityksestä.
Hänen mukaansa Lex Nokian erityinen piirre on, ettei kyse ole pelkistä yrityssalaisuuksista tai työnantaja/työntekijäsuhteesta vaan yleisestä yhteisötilaajien (kuka tahansa toimija, joka tarjoaa internet-yhteyttä) oikeudesta valvoa käyttäjiä. Kyse ei myöskään ole pelkästä sähköpostista vaan periaatteessa kaikesta verkkoliikenteestä.
– Esimerkiksi eduskunnan opposition jättämässä eriävässä mielipiteessä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kannanottoon todetaan, että tarpeeseen suojata yrityssalaisuuksia olisi voitu vastata myös muilla, vähemmän yksityisyyden suojaa uhkaavilla tavoilla. Mahdollista olisi ollut esimerkiksi sisällyttää yksityisyyden suojasta työelämässä annettuun lakiin säädökset työnantajan oikeudesta käsitellä työntekijän viestien tunnistamistietoja, huomauttaa Öörni.
Yksimielinen perustuslakivaliokunta
Eduskunnan perustuslakivaliokunta oli yksimielisesti sitä mieltä, ettei uusi tietosuojalaki loukkaa perusoikeuksia eikä ole perustuslain vastainen, vaikka esimerkiksi Helsingin Sanomien haastattelemat oikeusoppineet ovat toisin tulkinneet. Edes vihreiden tai opposition edustajat perustuslakivaliokunnassa eivät kutsuneet kuultaviksi omia, kriittisiä asiantuntijoitaan tai esittäneet eriäviä mielipiteitä uuden lain sisällöstä.
Erikoista on myös perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan Kimmo Sasin (kok) huomautus, että koska työnantaja ei ole viranomainen, voidaan perusoikeuksia painavasta syystä rajoittaa. Toisin sanoen yksityisen työantajan suorittamaa valvontaa pidetään pienempänä pahana kuin julkisen viranomaisen.
Perustuslakivaliokunta pitää lausunnossaan vain "vähäisenä" puutteena sitä, ettei lakiehdotuksessa edes määritellä, mitä yrityssalaisuudella tarkoitetaan. Työnantajalle jää valta määritellä, mikä tulkitaan yrityssalaisuudeksi ja missä tilanteessa työntekijän tietoverkon käyttöä voidaan ryhtyä urkkimaan. (MK)