USA:n tukema hyökkäys Somaliaan

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 1/2007.

Etiopian armeijan hyökkäys Somaliaan ja sen pääkaupunkiin Mogadishuun joulunpyhien suojissa oli räikeää aggressiota, joka on vaarassa laajentaa konfliktia koko levottomassa Afrikan sarvessa. Etiopian hyökkäyksen taustavoimana on USA, mikä merkitsee uuden rintaman avaamista Washingtonin sodassa islamilaisia militantteja ja maltillisiakin vastaan. USA pyrkii valtaamaan uusia sillanpääasemia taistelussa Afrikan luonnonvaroista.

Etiopian väitteet, että vailla mitään todellisia asevoimia oleva Somalia uhkasi sen rajaa, ovat yhtä mielikuvituksellisia kuin USA:n ja Etiopian väitteet, että niiden Baidoan kaupunkiin istuttama "siirtymäkauden hallitus" edustaa mitään enempää kuin sen omia hyvin maksettuja jäseniä.

USA:n tukema ja rahoittama Etiopian hyökkäys oli selvästi suunniteltu murskaamaan ensimmäinen vakaa hallitus, joka maalla on ollut 15-vuotisen sisällissodan ja anarkian aikana. Uusi islamistinen hallinto, joka tunnetaan nimellä Islamilaisten tuomioistuinten liitto (UIC), onnistui hiljattain tuomaan lain ja järjestyksen suureen osaan eteläistä ja läntistä Somaliaa. Pohjoisessa separatistinen ryhmä on julistanut oman "itsenäisen" alueensa.

UIC lopetti Somalian pitkän sisällissodan kukistamalla CIA:n aseistamat ja rahoittamat paikalliset sotaherrat. USA väittää, että UIC on toinen taleban-tyyppinen liike ja että siihen kuuluu "terroristeja", jotka osallistuivat USA:n lähetystöjen pommittamiseen Itä-Afrikassa ja haluavat muuttaa Somalian USA:n vastaisen kumoustoiminnan pesäpaikaksi. UIC kiistää nämä väitteet.

Bushin hallinnon aikana mikä tahansa liike, jolla on rohkeutta kutsua itseään "islamistiseksi", joutuu välittömästi USA:n vihamielisyyden kohteeksi. USA:n tukemien somalialaisten sotaherrojen täydellinen tappio UIC:n joukoille johti suoraan USA:n päätökseen painostaa Etiopiaa hyökkäämään Somaliaan.

Etiopialla on Afrikan vahvimpiin ja koulutetuimpiin kuuluvat asevoimat, muun muassa yli 1 300 panssarivaunua ja modernit ilmavoimat. Ne ovat nyt yhä enemmän USA:n varustamat ja avustamat.

Vahvan miehen Meles Zenawin sortohallinto on Bushin sanoissa saarnaaman demokratian vastakohta, mutta siitä on tullut USA:n ensisijainen liittolainen, joka nähdään suojana islamistisia voimia vastaan Afrikassa. USA on hiljaisesti tukenut Etiopiaa sen pitkässä rajasodassa Eritreaa vastaan. Viime kuukausina Eritreasta on tullut pienaseiden ja ammusten toimittaja Somaliaan.

Somalian rupuiset islamistikaartit ovat avuttomia etiopialaisia tankkeja, tykistöä ja ilmavoimia vastaan. Etiopian armeija voisi nopeasti miehittää koko Somalian, mutta sen olisi siinä tapauksessa hyvin vaikea suojata pitkiä, haavoittuvia huoltolinjojaan somalialaisten sissien hyökkäyksiä vastaan.

Etiopialla on kylliksi miehiä käymään kahden rintaman sotaa Somaliaa ja Eritreaa vastaan, mutta pitkittynyt konflikti heikentäisi vakavasti sen haurasta taloutta. Etiopian todennäköisenä strategiana on suojella lännen pystyttämää tynkähallintoa Baidoassa ja tehdä hyökkäyksiä estääkseen UIC:tä vakiinnuttamasta valtaansa. Mutta perinteisen vihollisen Etiopian sekaantuminen tulee epäilemättä nostattamaan somalialaisten intohimoja ja vahvistamaan UIC:tä. Tuorein sota Afrikan sarvessa voisi helposti laajentua konfliktiksi, joka kattaa Eritrean, eteläisen Sudanin ja Ugandan levottomat alueet sekä pohjoisen Kenian, jossa asuu paljon etnisesti somalialaisia.

Pitkittynyt sota Somalian kanssa voisi puolestaan aiheuttaa säröjä epävakaassa, monietnisessä ja moniuskontoisessa Etiopiassa. Vaikka Etiopiaa pidetään yleisesti kristillisenä valtiona, ainakin 50 prosenttia sen asukkaista on muslimeja ja vain 35–40 prosenttia kristittyjä.

Etiopian muslimit ovat kauan yrittäneet saada sananvaltaa maansa asioissa, mutta heidät on raa"asti alistettu erityyppisten keskushallintojen toimesta. Selkkaus Somalian kanssa voisi sytyttää uudelleen eteläisessä Etiopiassa sijaitsevan kapinallisen muslimialueen Oromon itsenäisyysliikkeen ja johtaa maan pirstoutumiseen vähän samaan tapaan kuin on käynyt Sudanille.

Etiopian sota Somaliaa vastaan on vaarallisempi alueellinen uhka kuin islamistien johtama Somalia. Bushin hallinto näyttää jälleen sekä ahneutensa että oppimattomuutensa ja ylimielisyytensä sekaantumalla heimoselkkaukseen, josta se ei mitään tiedä. Kuten se teki myös Afganistanissa ja Irakissa. Taas kerran USA:n "hoitokuuri" tullee osoittautumaan paljon pahemmaksi kuin sairaus, jota sen väitetään hoitavan.

(ES)