Uudenlaisen taloudellisen kehityksen malli
Karl Marxin mukaan ihmisen riistolla ja luonnon väärinkäytöllä on sama päälähde: tuotantotapa, jossa vaihtoarvojen kasaaminen on itseisarvo ja joka eikä välitä kasaamisprosessin seurauksista. Kapitalismissa kasataan omaisuutta kasaamisen vuoksi, tuotetaan tuotannon vuoksi.
Talouden määrällinen kasvu ja voitot ovat ensisijaista. Ilmastonmuutoksen torjumisestakin tehdään bisnestä.
SKP:n puolueohjelmassa todetaan, miten kapitalismi on kehittänyt tuotantovoimia ja muuttanut ihmisten elämää ennennäkemättömällä tavalla. Samalla se on alistanut ihmisen, luonnon ja tuotannon yksityisen voitontavoittelun välikappaleiksi.
Kapitalismi pyrkii muuttamaan kaikki sosiaaliset suhteet ja inhimillisen kanssakäymisen tavaraksi, joka voidaan myydä ja ostaa markkinoilla. Marxin mukaan tämä vieraantuminen johtaa ihmisen ja luonnon välisen suhteen köyhtymiseen niin, että luonto muuttuu lopulta vain välineeksi.
Kapitalistinen järjestelmä on kyvytön ottamaan huomioon ihmisen, yhteiskunnan ja maailmanlaajuisen kehityksen tarpeita kokonaisuutena. Kohtalon kysymys kuuluu, ohjaavatko yhteiskunnan kehitystä jatkossa ihmisten ja luonnon hyvinvoinnin tarpeet vai yritysten liikevoitot.
Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät
Teollisuusmaiden ja kehitysmaiden välinen taloudellinen kuilu on uusliberalismin myötä 40 viime vuoden aikana vain kasvanut. Vuonna 1960 maailman rikkaimman ja köyhimmän viidenneksen välinen ero oli 30-kertainen. Nyt ero on kasvanut jo 80-kertaiseksi. Maailman köyhimmät kolme miljardia ihmistä elävät alle kahdella eurolla päivässä.
Kuilu on melkoinen myös kasvihuonepäästöjen osalta. Yhdysvallat kuluttaa vuodessa luonnonvaroja satakertaisesti köyhimpiin maihin verrattuna. Suomen ekologinen jalanjälki on maailman kolmanneksi suurin.
Kuitenkin ilmastonmuutoksen seuraukset kohdistuvat pahiten kehittyviin maihin ja huonoimmassa asemassa olevaan maailman köyhälistöön, joka ei ole vastuussa ilmastonmuutoksesta. Saastuttaja maksaa -periaate ei toteudu.
Green New Deal? No Deal!
Viherpesu ja vihreä kapitalismi, Green New Deal, eivät puutu perusongelmaan: tarpeeseen muuttaa taloudellisen kehityksen mallia, tuotantotapaa.
Vihreä kapitalismi avaa vain pääomalle uusia keinottelumahdollisuuksia päästökaupan ja ekologisen kulutuksen kasvavilla markkinoilla. Luonnosta ja ympäristönsuojelusta tulee kauppatavaraa, mikä rajoittaa ekologisen kriisin ratkaisumahdollisuuksia.
Green New Deal on uusliberaalin markkinakapitalismin muka-ekologinen valepuku, jonka turvin se yrittää hankkia takaisin valtaa ja uskottavuutta finanssikriisin jälkeen. Se on kaikkea muuta kuin ratkaisu ilmastonmuutoksen kaltaisiin ympäristöhaasteisiin.
Omistuskysymys
Energia- ja ympäristökysymyksissä valta siitä, mitä ja miten tehdään, on suursijoittajilla ja tuotantovälineiden omistajilla. Energiayhtiöiden yksityistäminen ja markkinoiden avaaminen kilpailulle ei ole tuonut tehokkuutta eikä halpoja hintoja. Se ei ole myöskään vähentänyt päästöjä. Vapaan kilpailun sijasta energia-alaa hallitsevat kartellit ja monopolit.
Energiatuotannon ja -huollon ottaminen pääosin yhteiskunnalliseen omistukseen ja valtion energiayhtiöiden irrottaminen pörssistä on välttämätöntä. Näin voidaan toteuttaa energiatalouden radikaali ekologinen rakennemuutos, saada energian hinnat kuriin ja ohjata energiataloutta demokraattisesti.
Ekologisesti järkevä kehitys
Kapitalismin määrällisen kasvulogiikan vaihtoehto ei ole yhteiskunnallisen kasvun tyrehtyminen tai taantuma. Kestävä kehitys voi olla myös inhimillistä, henkisen työn, kulttuurin ja aineettomien palvelujen kasvua ekologisesti järkevällä tavalla. Kyse on uudesta taloudellisen kehityksen mallista, jossa työn tulokset jaetaan oikeudenmukaisemmin, tuottavuuden kasvua hyödynnetään lyhentämällä työaikaa ja jossa kasvu on laadullista.
Tällainen kehitys kykenee sopeutumaan luonnon kestokyvyn puitteisiin. Se merkitsee siirtymistä pääsääntöisesti uusiutuvan energian käyttöön ja koko talouden rakentamista kierrätyksen ja uudelleenkäytön periaatteille.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Teoria
Äärioikeiston nousu ei ole osoitus poliittisesta tyytymättömyydestä, ei sosiaalisesta patologiasta eikä varsinkaan järjestelmänvastaisuudesta. Äärioikeiston kasvu viime vuosikymmenellä on vastareaktio - ja vieläpä maailmanlaajuinen vastareaktio. Mutta mitä vastaan?
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
Suomen valtiovalta nostaa arvonlisäveron korkealle eli 25,5 prosenttiin syyskuun alussa. Vero on todella kova ja voi kysyä, miten tuollainen vero on edes mahdollinen. Laki itsessään paljastaa oman luokkaluontonsa.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.