Uusi vaihde päälle Lokakuun arvioinnissa
Lokakuun vallankumouksesta Venäjällä tulee ensi keskiviikkona kuluneeksi 90 vuotta.
Koko kuluneiden 90 vuoden ajan vallankumous on ollut sosialismin vastustajien uupumattoman vääristelyn kohteena. Sitä on muun muassa sätitty "bolshevistisen salaliiton tulokseksi", "pienen ryhmän vallankaappaukseksi" ja "veriseksi kumoukseksi". Todellisuudessa minkäänlaista salaliittoa ei ollut. Pieni ryhmä ei kaapannut valtaa harhaanjohdetun ja tottelevaisen väkijoukon toimiessa statistina, vaan kyse oli kansanjoukkojen toiminnasta. Lenin ja bolshevikkipuolue vain ymmärsivät kansan pyrkimykset ja käynnissä olleen prosessin muita paremmin. Ja itse vallankumous oli lähes veretön.
Sekin on jatkuvasti haluttu unohtaa, että Lokakuun vallankumoukselle ei ollut vaihtoehtoa. Sitä tarvittiin ensikädessä viemään helmikuun porvarillis-demokraattinen vallankumous loppuun, johtamaan maa pois sodasta, tekemään loppu kansan oikeuksien polkemisesta, ratkaisemaan maakysymys ja luomaan edellytykset vähittäiselle siirtymiselle sosialismiin.
Neuvostovalta alkoikin nopeasti toteuttaa lupauksiaan ja kansanjoukkojen vaatimuksia. Tilanherrojen maat jaettiin kansalle. Sodasta irtauduttiin. Kansojen itsemääräämisoikeuden periaatetta alettiin toteuttaa, kuten Suomen itsenäisyydenkin tunnustaminen osoitti.
Neuvostovalta yritettiin tappaa kehtoonsa. Se, että neuvostovalta kesti tsaristis-porvarillisten voimien aloittaman verisen sisällissodan ja neljäntoista ulkovallan aloittaman interventiosodan sekä saarron, osoittaa vakuuttavammin kuin mikään muu bolshevikkien salaliittoa ja vähemmistön hirmuvaltaa koskevien väitteiden hataruuden.
Lokakuun vallankumouksella oli laajakantoiset vaikutukset koko maailman kehitykseen. Imperialismin ketju murtui. Kansallinen vapautustaistelu eri puolilla maailmaa heräsi. Kapitalistisissa maissa hallitsevan luokan oli pakko suostua myönnytyksiin työväenliikkeen edessä Sosialismin hävittämiseksi ja työväenliikkeen nujertamiseksi pystytettiin finanssipääoman kaikkein taantumuksellisimpien, kansalliskiihkoisimpien ja imperialistisimpien ainesten avoin terroristinen diktatuuri, fasismi. Lokakuun vallankumouksen synnyttämän valtion merkitys kansojen fasismista saamalle voitolle oli ratkaiseva.
Itse Lokakuun vallankumouksen ja sen seurauksena syntyneen reaalisosialismin arviointia ei ole myöskään alkuvuosia lukuun ottamatta kyetty erottamaan toistaan. Vielä vähemmän sitä on kyetty tekemään 1990-luvun alun jälkeen, jolloin reaalisosialismi Euroopassa mureni ja Neuvostoliitto hajotettiin. Vallankumouksessa ja sitä edustaneessa työväenliikkeen suuntauksessa vastustajat ovat halunneet nähdä reaalisosialismin myöhempien vaikeuksien ja tuhon alkulähteen.
Lokakuun vallankumouksesta ei kuitenkaan väistämättömästi seurannut, että eurooppalainen reaalisosialismi myöhemmin sai sille ominaiset piirteensä, koki vakavia vaikeuksia ja vääristymiä ja vihdoin lakkasi olemasta. On silti perusteita väittää, että se julma ja täynnä jyrkkiä vastakkaisuuksia ollut aika, jona vallankumouksellinen työväenliike kehittyi, lokakuun vallankumous tapahtui ja neuvostovaltaa alettiin rakentaa, löi leimansa marxilaisuutta ja sosialismia koskeviin tulkintoihin samoin kuin hallintotapoihin ja ihmisten mentaliteettiin.
Kommunistit eivät voi luopua menneisyydestään–saman aikaan sankarillisesta ja traagisesta. Mutta he pitävät velvollisuutenaan arvioida rohkeasti ja tarkasti historian opetuksia ja niiden pohjalta uusia tehtäviä. Näin on tehty myös ajanmukaistettaessa SKP:n puolueohjelmaa.
On aika panna uusi vaihde päälle tässä arvioinnissa. Euroopan reaalisosialismin romahduksesta on kulunut jo kyllin aikaa, ja sen jälkeinen kapitalismi on jo kylliksi ehtinyt osoittaa olevansa kykenemätön tarjoamaan maailman ihmisten enemmistölle muuta kuin nälkää, riistoa, oikeudettomuutta, talouskriisejä, ekologista tuhoa, sotia ja ihanteettomuutta. On offensiivin aika. Eli kuten Venäjän tieteen ja kulttuurin edustajat vetoomuksessaan (ks. sivu 12) sanovat: "Lokakuun sykli ei ole sulkeutunut eikä historia ole loppunut. Eletään ylimenokautta, joka tulee yhdistämään Lokakuun katkennutta lankaa. Ihmiskunnan esihistoria on se, mikä kohta loppuu, luokkayhteiskunta, työnriisto ja luokkasorto. Todellinen historia alkaa vasta silloin."
ERKKI SUSI