Valtapuolueet huijaavat äänestäjiä lupauksillaan "turvata kuntapalvelut"

Alkuperäinen kirjoittaja: THOMAS MICKLIN

Kuntien tuloja on supistettu rajusti valtiovallan toimesta 1990-luvun alusta alkaen. Leikkauspolitiikkaa on pantu käytäntöön vähentämällä kuntien valtionosuuksia ja puolittamalla niiden indeksikorotuksia, myöhentämällä lakisääteisten tarkistusten maksatusta sekä supistamalla kuntien veropohjaa suurituloisia suosineilla veroratkaisuilla.

Merkille pantavaa on, että leikkauksia on tehty riippumatta siitä, minkälainen kokoonpano maan hallituksilla on kulloinkin ollut. Nyt kunnallisvaalien alla peruspalvelujen puolustamisella hurskasteluun syyllistyvät kaikki valtapuolueet: Suomen keskusta, SDP, Kansallinen kokoomus, Vasemmistoliitto, Vihreä liitto, Ruotsalainen kansanpuolue ja Kristillisdemokraatit.

Nämä kaikki puolueet ovat kuitenkin vuorollaan olleet hallitusvastuussa kuluneen 15 vuoden aikana, joina kuntien taloudet on ajettu nykyiseen kriisiinsä.

Ahon hallitus

aloitti leikkaukset

Esko Ahon (kesk.) porvarihallitus aloitti leikkauslinjan vähentämällä kunnilta yhteensä valtionosuuksia 16 miljardia silloista markkaa, eli yli 2,5 miljardia euroa.

Silloinen valtiovarainministeri Iiro Viinanen (kok.) hankki erityisen työttömien kurittajan maineen leikkaamalla rajusti työttömyysturvaa.

Viinasen linja oli erityisen härskiä aikana, jolloin työttömiä oli pahimmillaan yli 600 000. Samaan aikaan alennettiin pääomatulojen verotusta oikein reippaasti.

Lipponen jatkoi

leikkausten

noidankehää

Paavo Lipposen (sd.) johtama ensimmäinen viiden puolueen ns. sateenkaarihallitus jatkoi johdonmukaisesti Ahon hallituksen aloittamaa leikkauslinjaa.

Kuntien valtionosuuksia vähennettiin kahdeksalla miljardilla markalla, eli 1,5 miljardilla eurolla. Tällä kertaa vuorostaan Sauli Niinistö (kok.) oli valtionvarainministerinä porvarillisen politiikan ylimmäinen vartija.

Mutta myös vasemmistoliitto ja vihreät osallistuivat täysin rinnoin kuntien kurittamiseen ja julkisten palvelujen romuttamiseen. Lipposen ykköshallitus tuli eläkeläisten keskuudessa kuuluisaksi siitä, että se poisti kansaneläkkeen pohjaosan ja kehitti niin sanotun taitetun indeksin, joka on eräänlainen eläkkeiden automaattileikkuri.

Lipposen toinen

suosi rikkaita

Julkisten palvelujen alas ajaminen jatkui maan talouden voimakkaasta kasvusta huolimatta Paavo Lipposen toisenkin hallituksen aikana.

Vasemmistoliiton silloisen kuntaministerin Martti Korhosen piikkiin menevät puolestaan toimet, joilla aloitettiin kuntien painostaminen kilpailuttamaan ja yksityistämään palvelujaan. Myös kuntien yhdistämisestä tehtiin itsetarkoitus.

Leimallista Lipposen kakkoshallituksen ajalle oli pääomatulojen räjähdysmäinen kasvu. Rikkaiden ja firmojen omistajien etuja ajettiin suorastaan historiallisin tuloksin: pelkkinä osinkoina on vuodesta 1998 lähtien jaettu riihikuivana rahana osakkeenomistajille noin 10 miljardia euroa vuodessa.

Kuntaministeri Korhonen ei tikkua ristiin pistänyt sen eteen, että osinkotuloista olisi ryhdytty perimään kunnallisveroa.

Vanhanen jatka

vanhaan tyyliin

Suomen keskusta ja sen pääministeri Matti Vanhanen eivät ole kolmen edellisen hallituksen kurssia muuttaneet nykyisessä hallituspolitiikassaan ollenkaan.

Kaikkiaan kuntien kurittamisen saldo kasvaa ensi vuoden budjettiesitys mukaan lukien noin 5,5 miljardiin euroon. Tämä summa jää nyt kunnilta puuttumaan mm. palvelujen rahoittamisesta verrattuna siihen tilanteeseen, jos kuntien tuloihin ei olisi leikkauksia tehty ollenkaan.

Onkin siksi lähinnä surkuhupaisaa nyt kuunnella ja katsella meneillään olevan kunnallisvaalikampanjan yhteydessä, kuinka hallituspolitiikasta vastuussa olleet ja olevat puolueet aina kokoomuksesta vihreiden kautta vasemmistoliittoon ovat puolustavinaan vähävaraisia ja kantavat otsat rypyssä huolta kuntien "peruspalvelujen turvaamisesta".

– Ottakaa varas kiinni, huusi varas.