Uutisointi Afganistanista on ollut isoissa suomalaisissa medioissa törkeän yksipuolista ja historiatonta.
Keywords:
Valtionyhtiönä Kemin Veitsiluodon tehdasta ei olisi lopetettu
Pörssiyhtiö Stora Enso ilmoitti lopettavansa Kemissä olevan Veitsiluodon paperitehtaan. Kemissä lopettaminen on otettu vastaan suurella järkytyksellä. Tehtaalta häviää suoraan noin 600 työpaikkaa. Lisäksi toistasataa kunnossapitoyhtiön ja muiden ulkoistettuja toimintoja toteuttavien yhtiöiden työntekijää jää vaille työtä.
– Suomessa on ollut pitkään sellainen omituinen tilanne, että hallitukset ovat toteuttaneet oikeistolaista politiikkaa siitä riippumatta, mitä puolueita on ollut hallituksessa. Yksi tyypillinen piirre on ollut julkisen toiminnan supistaminen. Toimintoja on lopetettu, yhtiöitetty ja ulkoistettu. Lähes kaikki valtionyhtiötkin on myyty kokonaan tai osittain niin, että valtiolla ei ole niihin enää mitään määräysvaltaa, sanoo pitkään työsuojelun valvonnassa työskennellyt, SKP:n kemiläinen kuntavaaliehdokas Tapio Siirilä.
– Tämän väärän politiikan seuraukset ovat tulleet ikävällä tavalla näkyviin. Kun valtiolla ei ole yhtiöihin sananvaltaa, ne pyrkivät vain voittojensa maksimointiin. Työpaikkojen säilymisellä tai toimintojen sijoittamisella Suomeen ei ole väliä. Tänä vuonna ensin Neste päättää sijoittaa uuden jalostamonsa Hollantiin ja nyt Stora Enso ilmoittaa lopettavansa Veitsiluodon paperitehtaan, jatkaa Siirilä.
Historiallinen tehdas
Lopettamisuutinen on järkytys siksikin, että Veitsiluodon tehdas on osa Kemin ja Suomen teollisuushistoriaa. Tehtaan alkuna oli vuonna 1922 aloittanut Metsähallituksen saha Veitsiluodon saarella. Veitsiluoto Oy perustettiin vuonna 1932 valtiolliseksi metsäteollisuusyhtiöksi. Silloin saarella oli jo selluloosatehdaskin sahan lisäksi.
Ensimmäinen paperikone käynnistyi vuonna 1955 ja viides kone vuonna 1972. Sen jälkeen jalostusastetta on nostettu muun muassa muuttamalla sanomalehtipaperia tekevät koneet päällystettyä paperia tekeviksi koneiksi. Lisäksi saarelle on rakennettu arkittamo, jossa paperirullista on leikattu A4- ja A3-kokoisia arkkeja.
Veitsiluoto Oy:stä ja toisesta valtionyhtiöstä, Enso-Gutzeit Oy:stä, muodostettiin vuonna 1996 Enso Oy. Enso Oy fuusioitiin ruotsalaisen Stora-yhtymän kanssa nykyiseksi Stora Enso Oyj:ksi vuonna 1998. Suomen valtio omistaa yhtiöstä Solidium Oy:n kautta vajaat 11 %.
Stora Enso toimii yli 30 maassa. Sen liikevaihto oli vuonna 2020 noin 8,6 miljardia euroa ja operatiivinen liiketulos 650 miljoonaa euroa.
Siirilän mielestä mistään tappiollisesta yhtiöistä ei siis suinkaan ole kysymys.
– Veitsiluodon tehtaan lopettamisella ei pyritä tappioiden pienentämiseen, vaan yhä suurempien voittojen saalistamiseen.
Siirilän mielestä on aika lopettaa valtion omistuksen ja toimintojen myyminen ja siirtäminen yksityisille.
– Nyt on ryhdyttävä määrätietoisesti perustamaan valtionyhtiöitä ja muutenkin kasvattamaan julkisen vallan roolia tuotannossa ja muissa yhteiskunnan toiminnossa. Vain näin voidaan turvata Suomen ja kaikkien täällä asuvien edun huomioon ottaminen yritysten päätöksenteossa.
Kirjoittajan artikkelit
SKP järjestää edustajakokouksen ensi kesänä Kotkassa. Kokouksessa uudistettava puolueohjelma poikkeaa muista SKP:n ohjelmista. Sillä ilmaistaan puolueen periaatteet, tavoitteet, päämäärä ja luonne.
Puhelinmyynti aiheuttaa selvitysten ja viranomaisvalvonnan perusteella kuluttajille runsaasti haittoja. Oikeusministeriön työryhmän enemmistö ei näe tarvetta tiukentaa puhelinmyyntiä koskevaa lainsäädäntöä, mutta kuluttaja-asiamies pitää sitä välttämättömänä.
- ‹ edellinen
- 44 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.