Venezuela - Hyväosaisten kapina
Venezuelan hallituksen toimet ovat vihastuttaneet vaikutusvaltaisia
Hugo
Chávezia
vastustavia liikemiehiä, ay-pomoja ja poliitikkoja
sekä osaa armeijan upseeristosta. He käynnistivät yleislakon
2.12.2002. Lakko sulki yrityksiä ja kauppoja sekä lamaannutti
öljyteollisuuden.
Lakon tavoitteena on nykyisen presidentin suistaminen vallasta. Päämäärän
saavuttamiseksi maa pyritään ajamaan poliittiseen ja taloudelliseen
sekasortoon hyödyntäen kaikkia latinalaisessa Amerikassa toteutettuja
keinoja.
Vastaiskuna kauppojen sulkemiselle Chávez organisoi tuhansille
katu- ja pienkauppiaille massiiviset katumarkkinat Caracasin alakaupunkiin.
Hallitus aloitti joulukuun puolivälissä riisin, maidon ja naudanlihan
tuonnin naapurimaista ja Dominikaanisesta tasavallasta kansalaisten elintarvikesaannin
turvaamiseksi.
Venezuelan korkein oikeus määräsi 19.12. valtion öljy-yhtiön
toiminnan uudelleen käynnistettäväksi. Maan hallitus myönsi
lisäksi armeijalle oikeuden ottaa haltuunsa laivoja, rekkoja ja lentokoneita,
jotta maan öljy- ja ruoka- sekä polttoainehuolto pysyisi käynnissä.
Venezuelan valtataistelussa on havaittavissa selkeä etnis-yhteiskunnallinen
eturistiriita. Kuten 80 prosenttia Venezuelan kansasta myös presidentti
Chávez - Barinasin intiaanina - lukeutuu "pardoihin".
Termi on sidoksissa sekä yhteiskuntaluokkaan että etniseen taustaan.
Pardot koostuvat mestitseistä, intiaaneista ja afrikkalaisesta väestöstä.
He elävät maassa sorrettuina ja köyhyydessä.
Valkoisten eurooppalaisten perillisten etninen vähemmistö eli
"mantuanot" pitää hallussaan taloudellista ja poliittista
valtaa Venezuelassa. He ovat hyvin koulutettuja ja englannin kielen taitoisia.
Ulkomaiset investoijat neuvottelevat heidän kanssaan. Heidän hallussaan
ovat olleet perinteisesti kaupankäynti, öljyteollisuus, parlamentti,
tiedotusvälineet, maan armeija ja hallinto. Heidän osuutensa väestöstä
on noin 20 prosenttia.
Viime vuosina yhteiskunnallinen tilanne on muuttunut olennaisesti. Chávezin
kaudella mantuanojen itseoikeutettu asema on kyseenalaistettu. Vuonna 1998
valtaan astunut presidentti hajotti kongressin ja korkeimman oikeuden sekä
teki lukuisia muutoksia maan perustuslakiin. Jopa valtion virallinen nimi
muuttui Venezuelan bolivaariseksi tasavallaksi.
Yleislakon todellinen syy on siinä, että etuoikeutetut "mantuanot"
eli kapitalistit ja heidän liittolaisensa eivät halua menettää
etuuksiaan. Toisaalta maan enemmistönä olevat "pardot"
ovat tulleet Chávezin harjoittaman köyhiä tukevan sosiaalipolitiikan
vuoksi tietoisiksi omista oikeuksistaan. He ovat nostaneet jo kerran joukkovoimallaan
oman presidenttinsä takaisin valtaan. Vanhaan ei ole enää
paluuta.
Oppositiorintama on epätoivoinen. Sen osapuolet kokevat, että
yleislakko on heidän viimeinen taistelunsa. Jos he häviävät
sen, heillä ei ole mitään keinoa Chávezin syrjäyttämiseksi.
Venezuelan valtion öljy-yhtiössä (PDVSA) on yli 46 000 työntekijää.
Lakon aikana arviolta 30 000 työntekijää on osallistunut
lakkoon. Valtion vientituloista 75 prosenttia koostuu öljytuloista.
Se kellä on valta öljyteollisuudessa, sille kuuluu muukin valta
Venezuelassa.
Noustuaan valtaan Chávez on pyrkinyt aktiivisesti ottamaan hallintaansa
maan öljyteollisuutta nimittämällä omia uskottujaan
sen johtoon. Yleislakon aikana yhtiön 300 johtohenkilöä on
irtisanottu toimestaan. Chávezin mukaan öljy-yhtiön tulisi
palvella Venezuelan kansan etua, eikä vain sen eliitin etuja. Hän
aikoo muuttaa yhtiön rakenteita niin, että se hyödyttää
kaikkia venezuelalaisia.
Öljy-yhtiön ylemmät toimihenkilöt poistuivat työpaikoiltaan
6.12. ja samaan aikaan öljytankkerien lastaus keskeytyi useimmissa
satamissa. Raakaöljyn hinta nousi välittömästi New Yorkin
pörssissä.
Lakko kärjistyi 7.12. väkivaltaiseksi. Yhteenotoissa sai surmansa
kolme henkilöä ja liki 30 haavoittui.
Lakko oli lamaannuttanut öljynviennin. Venezuelan öljytuotanto
oli romahtanut 9.12. mennessä jo 50 prosenttia. Raakaöljyn hinta
nousi 10.12. Singaporen pörssissä 1,7 prosenttia. Öljytuotanto
putosi alle kolmasosaan 13.12. Energiaministeri
Rafael Raminezin
mukaan hallituksella oli käytössään neljä öljytankkeria.
Presidentti Chávez määräsi 15.12. sotilaansa valtaamaan
yhden öljytankkerin ja pidättämään sen lakkoilevan
miehistön. Sotilaat korvasivat pidätetyt uudella miehityksellä,
joka koostui valtaosin ulkomaisista merimiehistä. Chávez uhkasi
erottaa kaikki lakkoilevat työntekijät sekä kieltäytyi
eroamasta ja ennenaikaisista vaaleista.
Venezuelan armeija tuomitsi yleislakon 17.12. valtion vastaisena ja ilmaisi
tukensa presidentille. Maavoimien komentaja, kenraali
Julio Garcia Montoya
lupasi Chávezille tukensa lakon murtamisessa. Maavoimat on maan armeijan
vaikutusvaltaisin toimintayksikkö.
Joulukuun 22. päivänä kapitalistiset maat kehottivat kansalaisiaan
poistumaan maasta. USA määräsi osan suurlähetystönsä
henkilökunnasta palaamaan kotimaahan. Suomen Caracasin lähetystö
antoi suomalaisille suunnatun matkustusvaroituksen. Jouluna ja vuoden vaihtuessa
taistelu Venezuelan yhteiskunnallisesta vallasta sujui rauhan vallitessa.
Tammikuun 2. päivänä Chávez osallistui Brasiliassa
presidentti
Luiz Ignacio Lula da Silvan
virkaanastujaisiin. Hän
kertoi tuolloin tukevansa "Venezuelan ystävät" -nimisen
kansainvälisen ryhmän luomista etsimään neuvotteluratkaisua
kriisille. Ryhmä perustetaan 15.1.03 Quitossa.
Öljyn maailmanmarkkinahinta kohosi jälleen 3.1.2003, kun huoli
USA:n öljyvarstojen riittävyydestä kasvoi. Brent-laadun hinta
kipusi 29,80 dollariin. Jenkkien öljyvarat ovat kuivahtaneet alimmilleen
sitten 26 vuoteen Venezuelan tilanteen johdosta. Lisäksi Irakiin suunnatut
sotatoimet kiristävät entisestään tilannetta USA:ssa.
Venezuelan oppositio kosi asevoimien tukea Chávezin syrjäyttämiseen
tähtäävälle lakkotoiminnalleen. Noin 100 upseeria on
julistautunut kapinan kannattajiksi. Heiltä on poistettu käskyvaltuudet.
Venezuelan energiaministeri Rafael Raminez kertoi 6.1. Caracasissa, että
maan hallitus suunnittelee PDVSA:n osittamista kahdeksi erilliseksi yhtiöksi
- PDVSA East ja PDVSA West. Lisäksi öljyalalta poistetaan Caracas-painotteinen
yritysjohto.
Lähteet: AFP, AP, Helsingin Sanomat, Reuters, New York Times,
DPA, STT ja Granma