Vieraantuminen – vieraannuttaminen
Nuori Marx tänään -seminaarissa viime lauantaina alustanut Demokraattisen Sivistysliiton puheenjohtaja, tutkija Seppo Ruotsalainen esitteli tuoretta Vieraantunut ja luovutettu työ -vihkostaan. Ajankohtainen yhteiskunnallinen puheenvuoro peilaa nyky-Suomen tuttuja ilmiöitä Karl Marxin vuoden 1844 Taloudellis-filosofisissa käsikirjoituksissa kehiteltyjen käsitteiden, kuten vieraantumisen, vieraannuttamisen ja luovuttamisen kautta.
– Marx ei oikeastaan puhu vieraantuneesta työstä, vaan vieraannutetusta työstä. Vieraantunut työ luo mielikuvan jonkinlaisesta passiivimuodossa itsestään tapahtuvasta prosessista, kun taas vieraannutettu työ ilmaisee, että ilmiön taustalla on tekijä tai tekijät eli joku tai jokin mikä vieraannuttaa ihmisen, huomautti Ruotsalainen.
Esimerkiksi tuotantoelämässä esiintyvä työtehtävien ulkoistaminen on eräänlainen ulkoinen ilmenemismuoto tapahtumalle, jossa työntekijä henkilökohtaisesti ja yksilöllisesti ulkoistuu, vieraantuu omasta työstään ja omasta itsestään.
– Se mitä nykypäivänä näemme silmiemme edessä talouden laajamittaisten ulkoistamistapahtumien muodossa, on työntekijän tai toimihenkilön yksilötasolla tapahtuvan vieraannuttamisen kollektiivista ilmenemistä, sen konkreettista ja selvästi ulospäin näkyvää toteutumista.
Luovuttaminen ja alistuminen
Seppo Ruotsalainen pohti, mikä tekee työntekijöiden etujen rehdistä puolustajasta kiemurtelevan taktikon heti kun hän nousee arvoasteikossa ammattiliittonsa tai keskusjärjestönsä toimitsijaksi. Mikä saa hänet tekemään tai osallistumaan ratkaisuihin, joiden seurauksena hänen on vaikea katsoa entisiä työtovereitaan suoraan silmiin?
– Tässäkin yhteydessä Marxin käyttämä ilmaus "luovuttaminen" on mitä osuvin sekä sisältönsä että kielellisen ilmaisunsa osalta. On helppo kuvitella, että hyvin monet luottamushenkilöt ja kansanedustajat ovat omalletunnolleen vaikeissa ratkaisuissa joutuneet ajattelemaan luovuttamista, siis enemmistön tahdolle alistumista ja oman itsenäisen päätösvallan poisluovuttamista. Luovuttaminen on usein tarkoittanut alistumista omalle luonnolle vieraisiin ja sille vastaisiin ratkaisuihin, sanoi Ruotsalainen.
Yhteiskunnallinen tilanne radikalisoi
Toimittaja Marko Korvela eritteli tekijöitä, jotka vaikuttivat nuoren Marxin ajattelun kehitykseen. Saksalaisten nuorhegeliläisten ja erityisesti Ludwig Feuerbachin vaikutus on selvää, mutta myös Preussin yhteiskunnallinen tilanne radikalisoi nuoren Marxin ajattelua. Marx joutui kumppaneineen viranomaisten vainon kohteeksi ja aloitti poliittisen kamppailun alistettujen kansanosien puolesta.
– Myös Englannissa noussut, historian ensimmäisenä työläisten massaliikkeenä pidetty chartistien liike vallankumouksellisti Marxin ajattelua. Chartistien piirissä yhdisteltiin ensimmäistä kertaa työväenliikkeen poliittista kamppailua ja sosialismin teoreettista puolta, mikä vaikutti myös ranskalaiseen ja saksalaiseen radikaaliin ajatteluun, arvioi Korvela.
Marx muutti 1843 Pariisiin, joka oli sen ajan Euroopan radikaalien sosialistien ja työväenliikkeen aktiivien Mekka. Korvelan mukaan Pariisin innostava ilmapiiri ja uudet kontaktit olivat selvästi Marxin ajattelua kehittäneitä seikkoja.
Sivistysvaltio säilytettävä
Lauantaina seminaarin jälkeen kokoontunut DSL:n liittovaltuusto otti kantaa sivistys- ja hyvinvointivaltion puolesta.
– Porvarihallituksen politiikka on suistamassa sivistys- ja hyvinvointivaltion kumoon ja tilalle tarjotaan yhteiskuntamallia, jossa yksilön oikeudet ja vapaudet voivat toteutua vain rahan voimalla. Se edustaa paluuta viime vuosisadan alkuun, jolloin työväestöllä eikä muilla vähävaraisilla väestön osilla ollut mahdollisuutta sivistykseen ja sosiaaliturvaan.
DSL:n mielestä kansalaisten perusoikeuksia - niin sivistyksellisiä kuin sosiaalis-taloudellisia - ei saa alistaa markkinoille ja saattaa voiton tavoittelun kohteeksi. Ne ovat taattava kaikille ikään, sukupuoleen tai asuinpaikkakuntaan katsomatta ja tuotettava julkisen vallan toimesta ja sen rahoituksella. (TA)
* Seppo Ruotsalaisen vihkosta Vieraantunut ja luovutettu työ (50 sivua) on saatavilla DSL:n toimistosta, dsl@kolumbus.fi tai puh. (09) 7743 8130.