Elokapina ei hellitä: väkijoukko sulkee Helsingin Mannerheiminkadun jo toista vuorokautta kestäneessä mielenosoituksessa.
Viittä vaille Saksan siirtomaa
Suomen satavuotispäivän lähestyessä ilmestyy jatkuvasti uutta tutkimusta maamme itsenäistymisen ja sen jälkeisten tapahtumien vaiheista. Marjaliisa ja Seppo Hentilä julkaisivat jo viime vuoden puolella mielenkiintoisen teoksen Saksalainen Suomi 1918 (Siltala). Tekijät ovat löytäneet uutta aineistoa Suomeen 1918 tunkeutuneesta Saksan Itämeren-divisioonasta.
Seppo Hentilä toteaa, että Suomeen jäi luokkasodan jälkeen yli 10 000 saksalaista, jotka poistuivat maasta vasta joulukuun puolessa välissä – yli puoli vuotta varsinaisten taistelujen jälkeen. Aikaisemmassa tutkimuksessa ei ole juurikaan käsitelty sitä, miten saksalaiset upseerit ja rivisotilaat kohtasivat suomalaisia ja minkälaisia suhteita kahden kansan välille muodostui.
Besorkkausta
Suomalaisten ja saksalaisten kohtaamiset olivat Seppo Hentilän mukaan yllättävänkin sopuisia, vaikka kaikenlaista sekavaan tilanteeseen liittyvää varastelua ja salakuljetusta esiintyi tavan takaa. Syntyi erityinen termi, besorkkaus, joka kuvasi tavaroiden näpistämistä ja edelleen kauppaamista.
– Saksalaiset eivät niinkään varastaneet suomalaisilta siviileiltä, vaan venäläisiltä Suomeen jääneitä tarvikkeita sekä myös omista varastoistaan. Kähvellettyä tavaraa sitten myytiin mustassa pörssissä maksukykyisille suomalaisille korkeaan hintaan, kuvaa Hentilä.
Luvatonta kauppaa pyörittivät etupäässä saksalaiset rivisotilaat ja aliupseerit. Rangaistukset olivat ankaria: kiinni jääneet lähetettiin länsirintamalle, missä taistelut tuolloin vielä jatkuivat.
Suomi Saksan vallan alle
Seppo Hentilän mukaan Suomen hauras itsenäisyys oli parin vuoden ajan vaakalaudalla. Oli pienestä kiinni, että Suomesta olisi tullut jonkinlainen Saksan protektoraatti tai siirtomaa taloudellisessa mielessä.
Valkoisen Suomen johdolle itsenäisyyden menetys ja Saksan hegemonia olisi sopinut mainiosti.
Sotilasavun hintana jouduttiin tekemään raskaita sopimuksia. Vaarana oli, että esimerkiksi Suomen ulkomaankauppa ja luonnonvarat olisivat joutuneet Saksan hallintaan. Sotilaallisesti saksalaiset suunnittelivat ”Pohjolan teräsnyrkkiä”, jossa Suomen armeijalla olisi ollut vasallin asema. Kesällä 1918 käytiin neuvotteluja Suomen ja Saksan sotilasliitosta, joka toteutuessaan olisi merkinnyt Suomen armeijan joutumista Saksan yleisesikunnan täydelliseen käskyvaltaan.
Valkoisen Suomen johdolle itsenäisyyden menetys ja Saksan hegemonia olisi sopinut mainiosti. Hentilän mukaan saksalaismyönteisyys meni niin pitkälle, että asiakirjat olivat ”karmeata luettavaa”. Eduskunta valitsi Suomeen saksalaissyntyisen kuninkaan ja täydellinen alistuminen oli lähellä. Hentilä pitää kuninkaan valintaa Suomen ulkopoliittisen historian typerimpänä tekona.
Historian kulku muuttui
Saksan romahdus tuli Suomen valkoiselle johdolle kuitenkin yllätyksenä. Historia muutti kulkuaan. Englanti, Ranska ja Yhdysvallat pakottivat Suomen irti Saksa-suhteesta. Saksalaiset joukot lähtivät maasta vastahakoisesti.
Suomalainen sivistyneistö oli silti edelleen kulttuurisesti voimakkaasti sitoutunut Saksaan. Hentilä muistuttaa, että esimerkiksi maiden kirkot pitivät tiiviisti yhteyttä keskenään.
Suomen valkoinen johto pelkäsi Venäjän bolshevikkeja niin kovasti, että olisi mieluummin heittänyt itsenäisyyden romukoppaan ja alistunut Saksan vallan alle.
Suomen itsenäinen asema selkiytyi Hentilän mukaan vasta kesällä 1919, kun maahan saatiin tasavaltainen valtiomuoto.
Marjaliisa & Seppo Hentilä: Saksalainen Suomi 1918. Siltala 2016. 350 sivua.
Kirjoittajan artikkelit
Reilusti toista tuhatta mustiin surupukuihin sonnustautunutta kulttuuriväen mielenosoittajaa kansoitti koronaturvallisesti Eduskuntatalon edustan ja kansalaistorin. Vaatimus oli selvä: jos ei rajoitusten purkamista ja tukia saada rullaamaan, koko ala uhkaa näivettyä.
Israel yrittää painostaa sosiaalisen median alustoja sensuroimaan palestiinalaisia kohtaan esitettyjä solidaarisuusviestejä ja väittää niiden ”tukevan terrorismia”. Taustalla on pitkä yhteistyö Israelin valtion ja teknologiayritysten välillä.
- ‹ edellinen
- 6 / 168
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomen hallituksen lyhytnäköiset ja suhteettomat leikkaukset uhkaavat perusoikeuksiamme, oikeuttamme kulttuuriin ja hyvinvointiin. Sakset seis! -adressi luovutetaan päättäjille itsenäisyyspäivän aattona 5.12. klo 14-16 Helsingin Kansalaistorilla. Adressin voi allekirjoittaa aina 4.12. asti.
Tampereen teollisuusalueen suurin ammattiosasto Teollisuus7 ei hyväksy Israelin valtion Gazan alueen siviiliväestöön kohdistuvaa, Israelin suorittamaa, kansanmurhaan vertautuvaa väkivaltaa. Ammattiosasto lausui asiasta tällä viikolla.
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.