WTO-neuvottelut uhkaavat jatkua
Japanin kauppaministeri Akira Amari tapasi tammikuun toisella viikolla EU:n kauppakomissaarin Peter Mandelsonin. Parivaljakon keskustelujen tavoitteena on jatkaa uudelleen viime heinäkuusta saakka jumissa olleita Maailman kauppajärjestön WTO:n neuvotteluja.
Myös Yhdysvaltain kauppapoliittinen edustaja Susan Schwab kävi samalla viikolla Genevessä tapaamassa WTO:n johtajaa Pascal Lamy\'a, joka joutui kesällä keskeyttämään WTO-neuvottelujen niin sanotun Dohan kierroksen osapuolten välillä vallinneiden suurten näkemyserojen vuoksi.
Maatalous kiistakapulana
Maailmankaupan vapauttamiseen tähtäävät WTO-neuvottelut kariutuivat toistaiseksi viime heinäkuussa, kun suurimmat neuvotteluosapuolet – Yhdysvallat, EU, Japani, Brasilia, Intia ja Australia – eivät päässeet yhteisymmärrykseen maatalouden tukien karsimisesta ja maataloustuotteiden markkinoille päästämisen helpottamisesta.
Yhdysvallat syytti muita maita protektionismista, Sen mukaan muut maat suojelivat omia talouksiaan kansainväliseltä kaupalta eivätkä suostuneet leikkaamaan tullausmaksuja riittävästi. Muiden mielestä taas Yhdysvallat ei taipunut leikkaamaan maataloustukiaan tarpeeksi.
Alunperin vuonna 2001 Qatarin pääkaupungissa alkanut neuvottelukierros piti saada päätökseen tammikuussa 2005.
Vetoomuksia neuvottelujen jatkamiseksi
Kuluneen puolen vuoden aikana ovat useat eri tahot vaatineet voimakkaasti WTO-neuvottelujen jatkamista. Esimerkiksi Helsingissä syyskuun alussa epäviralliseen Ecofin-kokoukseen kokoontuneet EU:n valtionvarainministerit vetosivat Eero Heinäluoman johdolla WTO-neuvottelujen uudellen käynnistämiseksi.
Marraskuussa järjestetyssä Aasian ja Tyynenmeren maiden taloudellisen yhteistyöjärjestön Apecin johtajien tapaamisessa väläyteltiin mahdollisuutta jatkaa keskeytyneitä neuvotteluja kaupan vapauttamiseksi. Apecin johtajien julkilausumassa luvattiin ryhmän suurimmilta mailta aiempaa isompia leikkauksia maataloustukiin. Apeciin kuuluu 21 Aasian valtiota, joiden osuus maailmankaupasta on lähes puolet.
Venäjä mukaan WTO:hon
Apec-kokouksen yhteydessä Yhdysvallat ja Venäjä allekirjoittivat pitkään kiistellyn sopimuksen, joka mahdollistaa jatkossa Venäjän jäsenyyden Maailman kauppajärjestössä WTO:ssa.
Yhdysvaltain kongressissa tapahtunut vallanvaihto demokraattien hyväksi on saanut muut WTO-osapuolet toivomaan, että amerikkalaiset suostuisivat nyt neuvottelemaan maataloustukiaisten leikkaamisesta uudelta pohjalta. Ainakin WTO:n Pascal Lamy on toiveikas.
– Kaikki merkit viittaavat siihen, että laadullista kehitystä viime vuodesta on tapahtunut. Poliittinen kemia on alkanut toimia, Lamy kertoi Financial Times-lehden haastattelussa 11. tammikuuta.
Vaihtoehtoja uusliberalismille
Kansainvälisen talouden tutkijat Carin Smaller ja Anne-Laure Constantin pohtivat tuoreessa Geneva Update -lehdessä, miten WTO-neuvottelujen takkuilu kertoo uusliberalistisen talousideologian kriisistä. Nyt olisi aika miettiä kansainvälisen kaupan pelisäännöt uusiksi.
– Nykyisen kaltainen WTO ei tarjoa työkaluja monikansallisten yhtiöiden kuriin saamiseksi. Neuvottelut ovat avanneet maailmanmarkkinoita vain suuryrityksiä suosivalla tavalla. Tuloksena on ollut massiivinen varallisuuden keskittyminen muutamalle suuryritykselle, joilla on valtaa sanella ehdot niin tuotannolle kuin kulutukselle, tutkijat toteavat.
Uusliberalistiselle WTO-prosessille on viime vuosina noussut haastajia. Esimerkiksi kehittyvien maiden NAMA 11- ja G33-ryhmät ajavat kansainväliseen kauppaan reilumpia sääntöjä ja oikeutta kansallisten talouksien suojeluun.
Latinalaisessa Amerikassa Venezuelan, Kuuban ja Bolivian välinen kansan kauppasopimus ALBA on esimerkki uusliberalismille vaihtoehtoisista tavoista järjestää kansainvälistä kauppaa. Myös Nicaragua on ilmoittanut halukkuutensa liittyä ALBA:an.
(MK)