Sosiaaliturvan voimakkaat heikennykset eivät ole lisänneet työpaikkoja – ainoastaan työttömien ahdinkoa. Jo valmiiksi erittäin korkealla tasolla ollut pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt 7 % viime vuodesta. Työttömien Keskusjärjestön mielestä sen estämiselle ei näytä olevan riittäviä keinoja.
Ympäristöä parantavat isot lait jumissa hallituksessa
Suomen luonnonsuojeluliitto muistuttaa hallitusta siitä, että hallitusohjelman tärkeimmät ympäristöä koskevat lait – luonnonsuojelulaki, ilmastolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki – ovat myöhässä. Liitto vaatii niiden saamista lausunnolle pian, ettei niiden valmistelu myöhästy.
– Hallitusohjelmassa luvattiin parantaa lakeja ilmastokriisin ja luontokadon torjumiseksi. Luonnonsuojelulaki, ilmastolaki sekä maankäyttö- ja rakennuslaki luvattiin lausunnolle ennen kesää, mutta ne ovat juuttuneet hallituksen sisäiseen valmisteluun, toteaa Luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.
Myöhästymisen syy on Sanna Marinin hallituksen aikaisemmasta poikkeavissa pelisäännöissä.
– Kaikkien hallituspuolueiden pitäisi hyväksyä lausunnolle menevät lakiluonnokset. Mutta jos lait hyväksytään poliittisesti ennen lausuntokierrosta, mitä merkitystä lausuntokierroksella enää olisi, Veistola ihmettelee.
Veistola muistuttaa, että hallitusohjelman ympäristötavoitteet koskevat kaikkia hallituspuolueita, eikä ympäristöä parantavien lakien jarruttaminen ole hyväksyttävää.
Luonnonsuojeluliiton tärkeinä pitämiä uudistuksia
Luonnonsuojelulain valmistelutyöryhmien jälkeisessä luonnoksessa on muun muuassa nykyistä lakia syvempi yhteys ilmastokriisiin. Tärkeää on myös luonnonsuojelualueiden, uhanalaisten lajien ja luontotyyppien parempi turvaaminen sekä ekologinen kompensaatio.
Ilmastolakiin olisi Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeää saada EU:ta tiukemmat päästötavoitteet. Koordinoivan ministeriön pitää olla ympäristöministeriö. Kansalaisten ympäristöoikeudet on tärkeä saada lakiin saamelaisten oikeuksia ja muutoksenhakuoikeutta myöten.
Maankäyttö- ja rakennuslakiin on Luonnonsuojeluliiton mielestä tärkeää saada sitova ilmastopykälä. Luontokadon torjumiseksi viherrakenteen tulee olla pakollisena asiana kaikilla kaavatasoilla. Lisäksi on turvattava kaavahierarkia: maakuntakaavojen ohjausvaikutusta kuntien kaavoihin ei pidä heikentää eikä nykyistä kuntien yhteistä yleiskaavaa korvata oikeusvaikutteettomalla kaupunkiseutusuunnitelmalla. Myös kuntien kaavoitusmonopoli sekä järjestöjen ja ely-keskuksen muutoksenhakuoikeudet pitää turvata.
Kirjoittajan artikkelit
Kun aiemmat leikkaukset painottuivat sosiaaliturvaan, kohdistetaan ne ensi vuonna erityisesti sairaisiin. Orpon hallituksen leikkaukset eivät ole mikään neutraali, taloudellinen säästöpäätös, vaan poliittinen valinta, joka vahingoittaa suhteettomasti juuri yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia.
Vuoden 2023 heinäkuusta lähtien jokainen kuukausi oli ollut vähintään 1,5 celsiusastetta esiteollisen ajan tasoa korkeampi, ja maailman keskilämpötila oli viimeisten 12 kuukauden aikana 1,63 astetta lämpimämpi kuin teollisen ajan aikana. Olemme lähellä yhä vaarallisempia ilmastovaikutuksia.
- ‹ edellinen
- 7 / 97
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Luonto ei ole vain stressinlievityksen keidas, vaan poliittinen tila, jossa ihminen kohtaa itsensä. Turun yliopiston uusi tutkimus avaa luonnon merkitystä eudaimonisen hyvinvoinnin näkökulmasta – syvyytenä, toimijuutena ja yhteytenä. Ekokriisi haastaa nuorten itsehyväksynnän ja synnyttää ekosolidaarisuutta.