Keywords:
Ympäristösolidaarisuutta Saharaan
Joulukuussa 2015 Euroopan unionin tuomioistuin mitätöi EU:n ja Marokon välisen kauppasopimuksen, koska se pitää sisällään miehitetyn Länsi-Saharan alueen. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on sittemmin vieraillut Länsi-Saharassa. Saharan demokraattisen arabitasavallan YK-lähettiläs Ahmed Boukharin mukaan YK:n pääsihteerin vierailulla on suuri poliittinen merkitys etenkin alueen rauhan prosessia ajatellen. Boukhar toteaa, että Saharan demokraattisen arabitasavallan itsenäisyysvaatimus on saatava osaksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöksiä. Ban Ki-moon esittelee pian Sahara-vierailunsa jälkeen huhtikuussa YK:n turvallisuusneuvostolle raportin, jossa Saharan kysymykseenkin otetaan kantaa.
Presidentti Abdelaziz ja Polisarion kokous vetosivat YK:n ihmisoikeusneuvostoon, jotta se kiinnittäisi huomiota siirtomaiden itsenäisyyteen liittyvän päätöslauselmaan numero 1514 tavoitteiden toteuttamiseen, Marokon laittoman miehityksen lopettamiseen ja Saharan demokraattisen arabitasavallan itsenäisyyteen saavuttamiseen.
Katastrofaalinen tilanne
Suomessa hiljattain vierailleen Länsi Saharan ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen seurantajärjestön (Association for the Monitoring of the Natural Resources and for the Protection of the Environment in Western Sahara, AMNRPEW) perustajajäsen Jamal Samid Albachra kuvailee sahrawien tilannetta katastrofiksi.
”Me sahrawit emme kelpaa kaivoksille työvoimaksi. Olemme marokkolaisten silmissä epäluotettavia.”
– Meillä, sahraweilla, jotka asumme Marokon miehittämällä alueella ei ole ihmisarvoa – emme ole edes toisen luokan kansalaisia. Marokko haluaa selvästi vain meidän maan, maan rikkaudet mutta meillä alkuperäisasukkailla ei ole sijaa edes halpana työvoimana, listaa Jamal
Marokko on miehittänyt Länsi-Saharaa jo 40 vuotta. Ennen Marokkoa aluetta miehitti Espanja.
– Espanjalaisten aikaan muun muassa El Ayunin kaivoksissa työskenteli paljon sahrawimiehiä, toteaa Jamal ja kertoo, miten nyt Marokko mieluummin lähettää kaukaa Pohjois Afrikasta marokkolaista työvoimaa etelän kaivoksiin sen sijaan että palkkaisi sahrawi-miehiä työvoimaksi.
– Me sahrawit emme kelpaa kaivoksille työvoimaksi. Olemme marokkolaisten silmissä epäluotettavia koska voisimme aikaansaada kaivostoiminnalle epäsuotuisia hakkeita, lakkoja, tuotannon keskeytyksiä ja voisimme alkaa käyttää sitä ainoaa mitä meillä on – omaa työtämme ja joukkovoimaa oman asiamme ajamiseksi, kertoo Jamal.
Solidaarisuutta sahraweille
Tapaamisessa Suomen kommunistisen puolueen toimistolla Polisarion edustaja Menna Lehbib ja Länsi Saharan ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen seurantajärjestön (AMNRPEW) perustajajäsen Jamal Samid Albachra suunnittelivat SKP:n puheenjohtaja JP Väisäsen kanssa käytännön toimia jolla edistää tietoisuutta sahrawien tilanteesta ja vahvistaa solidaarisuutta Suomessa ja koko Euroopassa.
– Jamal Said Alachran ympäristöjärjestö on helposti lähestyttävä taho, jolla on paikallista arvostusta ja asiantuntemusta. Euroopan vasemmiston ja SKP:n ympäristötyöryhmän on mielestäni syytä tutustua AMNRPEWS:n toimintaan paremmin. Minulla on heti mielessä suunnitelma, jolla voisimme rakentaa luonnonsuojelun ja ympäristökysymysten yhteyteen konkreettinen solidaarisuushankkeen samalla kun saamme useamman poliittisen puolueen liittymään Sahara-solidaarisuus rintamaan, toteaa Väisänen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.