Keywords:
Ympäristösolidaarisuutta Saharaan
Joulukuussa 2015 Euroopan unionin tuomioistuin mitätöi EU:n ja Marokon välisen kauppasopimuksen, koska se pitää sisällään miehitetyn Länsi-Saharan alueen. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on sittemmin vieraillut Länsi-Saharassa. Saharan demokraattisen arabitasavallan YK-lähettiläs Ahmed Boukharin mukaan YK:n pääsihteerin vierailulla on suuri poliittinen merkitys etenkin alueen rauhan prosessia ajatellen. Boukhar toteaa, että Saharan demokraattisen arabitasavallan itsenäisyysvaatimus on saatava osaksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöksiä. Ban Ki-moon esittelee pian Sahara-vierailunsa jälkeen huhtikuussa YK:n turvallisuusneuvostolle raportin, jossa Saharan kysymykseenkin otetaan kantaa.
Presidentti Abdelaziz ja Polisarion kokous vetosivat YK:n ihmisoikeusneuvostoon, jotta se kiinnittäisi huomiota siirtomaiden itsenäisyyteen liittyvän päätöslauselmaan numero 1514 tavoitteiden toteuttamiseen, Marokon laittoman miehityksen lopettamiseen ja Saharan demokraattisen arabitasavallan itsenäisyyteen saavuttamiseen.
Katastrofaalinen tilanne
Suomessa hiljattain vierailleen Länsi Saharan ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen seurantajärjestön (Association for the Monitoring of the Natural Resources and for the Protection of the Environment in Western Sahara, AMNRPEW) perustajajäsen Jamal Samid Albachra kuvailee sahrawien tilannetta katastrofiksi.
”Me sahrawit emme kelpaa kaivoksille työvoimaksi. Olemme marokkolaisten silmissä epäluotettavia.”
– Meillä, sahraweilla, jotka asumme Marokon miehittämällä alueella ei ole ihmisarvoa – emme ole edes toisen luokan kansalaisia. Marokko haluaa selvästi vain meidän maan, maan rikkaudet mutta meillä alkuperäisasukkailla ei ole sijaa edes halpana työvoimana, listaa Jamal
Marokko on miehittänyt Länsi-Saharaa jo 40 vuotta. Ennen Marokkoa aluetta miehitti Espanja.
– Espanjalaisten aikaan muun muassa El Ayunin kaivoksissa työskenteli paljon sahrawimiehiä, toteaa Jamal ja kertoo, miten nyt Marokko mieluummin lähettää kaukaa Pohjois Afrikasta marokkolaista työvoimaa etelän kaivoksiin sen sijaan että palkkaisi sahrawi-miehiä työvoimaksi.
– Me sahrawit emme kelpaa kaivoksille työvoimaksi. Olemme marokkolaisten silmissä epäluotettavia koska voisimme aikaansaada kaivostoiminnalle epäsuotuisia hakkeita, lakkoja, tuotannon keskeytyksiä ja voisimme alkaa käyttää sitä ainoaa mitä meillä on – omaa työtämme ja joukkovoimaa oman asiamme ajamiseksi, kertoo Jamal.
Solidaarisuutta sahraweille
Tapaamisessa Suomen kommunistisen puolueen toimistolla Polisarion edustaja Menna Lehbib ja Länsi Saharan ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen seurantajärjestön (AMNRPEW) perustajajäsen Jamal Samid Albachra suunnittelivat SKP:n puheenjohtaja JP Väisäsen kanssa käytännön toimia jolla edistää tietoisuutta sahrawien tilanteesta ja vahvistaa solidaarisuutta Suomessa ja koko Euroopassa.
– Jamal Said Alachran ympäristöjärjestö on helposti lähestyttävä taho, jolla on paikallista arvostusta ja asiantuntemusta. Euroopan vasemmiston ja SKP:n ympäristötyöryhmän on mielestäni syytä tutustua AMNRPEWS:n toimintaan paremmin. Minulla on heti mielessä suunnitelma, jolla voisimme rakentaa luonnonsuojelun ja ympäristökysymysten yhteyteen konkreettinen solidaarisuushankkeen samalla kun saamme useamman poliittisen puolueen liittymään Sahara-solidaarisuus rintamaan, toteaa Väisänen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.
Italialainen USB-ammattiliitto on ilmoittanut, ettei se aio palvella Cosco Pisces -konttialusta, jos käy ilmi, että se kuljettaa sotamateriaalia Israelin toimintaan. Genovan ja Ligurian satamissa kytee konflikti, jossa työväenluokan edustajat asettuvat pääoman globaalia logistiikkaa ja Israelin sotapolitiikkaa vastaan. Toimenpiteet perustuvat luokka-solidaarisuuteen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen, jotka vastustavat aseiden kuljettamista Euroopan satamien kautta sotatoimialueille.
Venezuela valmistautuu kunnallisvaaleihin 27.7. Nämä ovat jo kolmannen vaalit vuoden sisällä. Petaren kaupunginosa, miljoonien työväenluokan asuinpaikka, elää vaalien arkea konkreettisesti: vesikatkot, julkisen liikenteen haasteet ja paikallinen stigma eivät ole vain infrastruktuurikysymyksiä, vaan kertovat siitä, miten ihmiset kokevat oman arkensa ja tarpeen muutokselle. Haastattelen kolmea nuorta naista. He puhuvat rauhallisesti elämästään ja tulevasta äänioikeudestaan — ei vastakkainasettelun vaan arkisen osallistumisen kautta. Tämä on juttu siitä, kuinka politiikka syntyy, vaikka puistoissa viisaiden nuorten naisten keskustelussa - ei pelkästään vaalihuoneistoissa — ja kuinka optimismi asuu nuoruudessa, joka uskaltaa nähdä tulevaisuuden omana tilanaan.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.