Keywords:
Ympäristösolidaarisuutta Saharaan
Joulukuussa 2015 Euroopan unionin tuomioistuin mitätöi EU:n ja Marokon välisen kauppasopimuksen, koska se pitää sisällään miehitetyn Länsi-Saharan alueen. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon on sittemmin vieraillut Länsi-Saharassa. Saharan demokraattisen arabitasavallan YK-lähettiläs Ahmed Boukharin mukaan YK:n pääsihteerin vierailulla on suuri poliittinen merkitys etenkin alueen rauhan prosessia ajatellen. Boukhar toteaa, että Saharan demokraattisen arabitasavallan itsenäisyysvaatimus on saatava osaksi YK:n turvallisuusneuvoston päätöksiä. Ban Ki-moon esittelee pian Sahara-vierailunsa jälkeen huhtikuussa YK:n turvallisuusneuvostolle raportin, jossa Saharan kysymykseenkin otetaan kantaa.
Presidentti Abdelaziz ja Polisarion kokous vetosivat YK:n ihmisoikeusneuvostoon, jotta se kiinnittäisi huomiota siirtomaiden itsenäisyyteen liittyvän päätöslauselmaan numero 1514 tavoitteiden toteuttamiseen, Marokon laittoman miehityksen lopettamiseen ja Saharan demokraattisen arabitasavallan itsenäisyyteen saavuttamiseen.
Katastrofaalinen tilanne
Suomessa hiljattain vierailleen Länsi Saharan ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen seurantajärjestön (Association for the Monitoring of the Natural Resources and for the Protection of the Environment in Western Sahara, AMNRPEW) perustajajäsen Jamal Samid Albachra kuvailee sahrawien tilannetta katastrofiksi.
”Me sahrawit emme kelpaa kaivoksille työvoimaksi. Olemme marokkolaisten silmissä epäluotettavia.”
– Meillä, sahraweilla, jotka asumme Marokon miehittämällä alueella ei ole ihmisarvoa – emme ole edes toisen luokan kansalaisia. Marokko haluaa selvästi vain meidän maan, maan rikkaudet mutta meillä alkuperäisasukkailla ei ole sijaa edes halpana työvoimana, listaa Jamal
Marokko on miehittänyt Länsi-Saharaa jo 40 vuotta. Ennen Marokkoa aluetta miehitti Espanja.
– Espanjalaisten aikaan muun muassa El Ayunin kaivoksissa työskenteli paljon sahrawimiehiä, toteaa Jamal ja kertoo, miten nyt Marokko mieluummin lähettää kaukaa Pohjois Afrikasta marokkolaista työvoimaa etelän kaivoksiin sen sijaan että palkkaisi sahrawi-miehiä työvoimaksi.
– Me sahrawit emme kelpaa kaivoksille työvoimaksi. Olemme marokkolaisten silmissä epäluotettavia koska voisimme aikaansaada kaivostoiminnalle epäsuotuisia hakkeita, lakkoja, tuotannon keskeytyksiä ja voisimme alkaa käyttää sitä ainoaa mitä meillä on – omaa työtämme ja joukkovoimaa oman asiamme ajamiseksi, kertoo Jamal.
Solidaarisuutta sahraweille
Tapaamisessa Suomen kommunistisen puolueen toimistolla Polisarion edustaja Menna Lehbib ja Länsi Saharan ympäristönsuojelun ja luonnonvarojen seurantajärjestön (AMNRPEW) perustajajäsen Jamal Samid Albachra suunnittelivat SKP:n puheenjohtaja JP Väisäsen kanssa käytännön toimia jolla edistää tietoisuutta sahrawien tilanteesta ja vahvistaa solidaarisuutta Suomessa ja koko Euroopassa.
– Jamal Said Alachran ympäristöjärjestö on helposti lähestyttävä taho, jolla on paikallista arvostusta ja asiantuntemusta. Euroopan vasemmiston ja SKP:n ympäristötyöryhmän on mielestäni syytä tutustua AMNRPEWS:n toimintaan paremmin. Minulla on heti mielessä suunnitelma, jolla voisimme rakentaa luonnonsuojelun ja ympäristökysymysten yhteyteen konkreettinen solidaarisuushankkeen samalla kun saamme useamman poliittisen puolueen liittymään Sahara-solidaarisuus rintamaan, toteaa Väisänen.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
In English below! Tiedonantaja-festivaali tulee taas! Tänä vuonna tätä yhteiskunnallisen muutoksen, aktivismin ja yhteistyön festaria vietetään Rauhanasemalla, Helsingin Pasilassa lauantaina ja sunnuntaina 11.–12. lokakuuta. Ohjelmaa järjestetään lauantaina 11. lokakuuta Rauhanaseman lisäksi myös Pasilan kirjaston auditoriossa.
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
- 1 / 331
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun Gazassa siviilit kärsivät sodasta ja Euroopan hallitukset jatkavat asekauppoja, nousevat työntekijät barrikadeille. Italialainen Unione Sindacale di Base (USB) kutsuu 20. syyskuuta yleislakkoon, jota tukee Maailman ammattiyhdistysten liitto (WFTU). Lakko haastaa pääoman ja poliittisen eliitin vastuuttomuuden ja kysyy: kuinka kauan työväenluokka voi katsoa sivusta, kun ihmisoikeuksia poljetaan suurvaltapolitiikan ja voitontavoittelun nimissä?
Vietnam juhlii itsenäisyyden 80-vuotisjuhlaansa, mutta maa seisoo ristiriidan ytimessä: talouskasvu ja vauraus tuovat kansalle etuja, mutta samalla ne syventävät luokkaeroja ja altistavat sen globaalille kapitalismille. Onko Vietnam todella vapaa, vai onko se vain uusi muoto siirtomaavallan alistuksessa?
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.