Miksi ja miten eduskuntavaaleihin
Taas kerran lähestyvät vaalit vinhaa vauhtia ja jälleen kuuluu murinaa kommunistien keskuudessa. Joidenkin mielestä vaalit ovat syvältä, toisten mielestä taas olemme auttamattoman myöhässä ja olen kuullut kuiskintaa myös siihen suuntaan, että puolueemme on vallan revisionistinen koska se osallistuu porvarillisiin vaaleihin. Tuohon viimeiseen kohtaan ei voi muuta kuin todeta, että nyt kipin kapin kohti kirjahyllyä ja kaivamaan pölyn alta Leninin teos Vasemmistolaisuus lastentautina kommunismissa, niin karisee epäluulot vaaleja kohtaan.
Miksi sitten vaalit ovat tärkeitä myös kommunisteille? Lähestyn asiaa hieman eri suunnalta kuin siltä totutulta liirum laarumilta miten voimme vaikuttaa eduskunnan tai valtuustojen kautta työtätekevien ja vähäväkisten oloihin ja elämään. Lähden siitä, että myös meillä kommunisteilla täytyy olla väli tavoitteita ennen sitä suurta päämäärää - vallankumousta. Eihän kukaan jaksa puskea eteenpäin ilman jotain mittaria siitä onko toiminta ja tehty työ kantanut hedelmää.
Aivan kuten urheilija joka tähtää huipulle, ei urheile vain liikunnan riemusta, vaan hänellä on määrätietoinen suunnitelma siitä miten edetä kohti korkeinta tavoitetta eli olympiakultaa. Suunnitelmaan kuuluu eteneminen pienin askelin ensin vaikka Kalevan kisojen voittoon, seuraavaksi Euroopan mestaruus ja maailmanmestaruus ja sitten vihonviimein se kauan tavoiteltu olympiavoitto. Näen, että näin sen täytyy mennä myös puolue- ja poliittisessa toiminnassa.
Ensin lähdetään liikkeelle paikallistoiminnasta. Kamppailut lähiöissä, kylissä ja eri paikallisyhdistyksissä ja niissä hankittu ihmisten luottamus eli kunnan mestaruus luovat pohjaa sille, että seuraava tavoite on se Suomen mestaruus eli kuntien ja kaupunkien valtuustot. Tämän jälkeen kun kuntalaiset/kaupunkilaiset ovat antaneet laajan kannatuksen ja kommunistien toiminnan hyväksi havainneet - luonnollinen etappi on seuraavaksi Euroopan mestaruus/eduskunta ja siellä vaikuttaminen. Maailmanmestaruuden eli EU-parlamentin pääsemisen jälkeen voidaankin jo miettiä josko rahkeet riittävät olympiavoittoon/vallankumoukseen. Näiden väliaikaistavoitteiden myötä luomme uskoa tekemiseemme ja totta kai onnistumiset tuovat riemua ja uutta pontta raskaissa ponnistuksissa.
Miten tuo edellä kuvattu sitten tapahtuu? Kuten huomattiin, oikotietä onneen ei ole. Urheilijan tie menestykseen luodaan lähes aina vain ja ainoastaan kovan peruskuntokauden harjoittelun kautta. Muutama kuukausi ennen kisoja kiskotaan viimeiset veripisarat korkeanpaikanleirillä ja loppuaika herkistellään ja loihditaan huippukunto esiin. Samoin täytyy olla laita meillä kommunisteilla, on aivan turhaa tavoitella kuuta taivaalta jos perusta ja pohjatyö on tehty hutiloiden. Ymmärrän niitä jotka tuntevat vaalien olevan syvältä, siinä mielessä, että he nimenomaan arvostelevat monia meitä siitä, että vaalien välillä levätään laakereilla eikä olla mukana koko ajan ihmisten arjessa. Vähän ennen vaaleja sitten herätään ja kuvitellaan harhaisesti viime hetken toiminnan/korkeanpaikan leirin tuovan menestystä.
Nyt on käsillä se tilanne, että jokaisessa piirissä on tehty se pohjatyö, miten on tehty. Oli se sitten tehty hyvin tai huonosti - siitä ruikuttaminen ei nyt auta yhtään. On suunnattava pika pikaa sinne korkeanpaikan leirille eli kansan pariin ja siellä hiottava ja saatava se huippukunto esiin. Meidän on kierrettävä kenttää tiiviisti, tavattava ihmisiä, luotava kontakteja ja siinä sivussa opiskeltava ja paljastettava joka käänteessä porvarien metkut. Näin toimimalla se huippukunto luodaan eli saadaan ihmisten luottamus. Viimeiset viikot ennen vaaleja olemme täynnä itsevarmuutta koska kunnonajoitus on osunut nappiin ja voimme rauhallisina osallistua erilaisiin vaalitilaisuuksiin ja väittelyihin tietäen olevamme vahvoilla, niin kuin on huippukuntoon viritetty urheilija itse kisoissa.
Aika näyttää mihin päädytään ja vaalien jälkeen on aika yhteenvedon eli toimiko valmennusjohdon/puoluejohdon ja urheilijan/kentän yhteistyö, mitä tehtiin oikein tai väärin. Nyt on kuitenkin se hetki jolloin on aika kaikkien puhaltaa yhteiseen hiileen ja nostaa SKP taas eduskuntapuolueeksi.
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- ‹ edellinen
- 12 / 32
- seuraava ›
Kirjoittajan blogikirjoitukset
- ‹ edellinen
- 12 / 32
- seuraava ›
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.