Höntsä vastaan urheilu

Viime vuosina liikuntakulttuuriin on lanseerattu uusi käsite “höntsäurheilu” kuvaamaan liikuntaa, joka ei ota tosissaan urheilua. Höntsä-käsitteeseen liittyy ymmärtääkseni jonkinlainen vähättelevä sävy. Höntsäpalloilu esimerkiksi ei ole vakavasti otettavaa urheilua. Höntsä-käsitettä ei löydy suomen kielen sanakirjasta. Se on liikuntakulttuuriin liittyvä uudissana, liikunnan ja urheilun slangia.

Käsitteen vähättelevästä luonteesta riippumatta erilaisessa höntsäliikunnassa ja -urheilussa on kuitenkin liikuntakulttuurimme tulevaisuus erityisesti lasten ja nuorten liikunnan osalta.

Esimerkiksi salibändin höntsä-muoto on sähly. Itse asiassa koko nykyisenä kilpailu- ja huippu-urheilulajina salibändi perustuu 1980-luvun sählyinnostukseen. Jopa niin, että tuon ajan nuorisoa kutsuttiin sählysukupolveksi. Ja vaikka salibändi on tähän maailmanaikaan Suomen menestynein joukkuepeli globaalisti, niin liikunta- ja terveyspoliittisesti sekä lasten ja nuorten kehityksen kannalta sähly on salibändiä yhteiskunnallisesti monin verroin merkittävämpi liikuntamuoto.

Toinen esimerkki höntsä-käsitteen liikunnan merkitystä vääristävästä käytöstä liittyy keskeisten joukkuepelien, kuten jalkapallo, jääkiekko, koripallo, lentopallo, kilpailusarjojen haitallisuuteen seuratoiminnassa. Pikemminkin sääntö kuin poikkeus on, että palloilusarjojen pyramidimainen rakenne on johtanut siihen, että valtaosa harrastajista karsitaan ja karsiutuu pois lajin parista.

Toivoisin, että joku liikunnan tutkijoista ottaisi käsittelyyn tämän höntsäliikunnan yhteiskunnallisen merkityksen ja samalla tarkastelisi liikunnan yhteiskunnallisia arvoja tästä näkökulmasta.

Tämä johtuu siitä, että niille harrastajille, jotka eivät ole kiinnostuneita viisi kertaa viikossa harjoituksista plus pelit päälle, ei järjestetä  niin sanottua höntsäpalloilua, koska se ilmeisesti koetaan suuressa osassa urheiluseuroja epäurheilulliseksi, koska tavoitteena ei ole sarjatasolla eteneminen ja voitto, vaan pelkästään liikunnan ilo.

Toivoisin, että joku liikunnan tutkijoista ottaisi käsittelyyn tämän höntsäliikunnan yhteiskunnallisen merkityksen ja samalla tarkastelisi liikunnan yhteiskunnallisia arvoja tästä näkökulmasta. Tällä alueella olisi myös Työväen Urheiluliitolla työsarkaa. Kysymys on juuri siitä matalan kynnyksen liikuntatoiminnasta, jonka nimiin TUL:n nykyisessä tavoiteohjelmassa vannotaan.

Useissa kaupungeissa urheilu- ja liikuntaseurojen avustusjärjestelmät on laadittu lajikeskeisesti siten, että avustuksiin vaikuttaa toiminnassa olevien koulutettujen valmentajien määrät sekä seuran kilpailumenestys. Lasten ja nuorten omaehtoisen liikunnan tukemisen sijasta liian usein korostuu lajien menestykseen tähtäävä vuosiluokittain karsiva toiminta lasten ja nuorten omiin toiveisiin perustuvan kaikille avoimen liikunnan sijasta.

Jääkiekkoväen siipi laahaa maata. Taaskaan maajoukkueemme ei menestynyt neljän maan turnauksessa: tappiot Venäjälle ja Tshekille plus 3-2 voitto Ruotsista. Viikon pelasti kuitenkin NHL-tähtemme Patrik Laine, joka teki kauden kolmannen hattutempun. Maajoukkueemme valmentaja pitää varmaankin kädet ristissä sille, että Patrikin seura ei pääse NHL:n pudotuspeleihin, jolloin Laine olisi käytettävissä MM-kisoissa. Mutta jääkiekko on joukkuepeli, ei yksi pääsky kesää tee.

Jalkapallon UEFA-cupin pudotuspelit alkoivat heti jättiyllätyksellä. Pariisilaiset voittivat Barcelonan peräti 4-0. Oli aikakin pudottaa Barcelona kuolevaisten joukkoon. Ja aina hieman ilahduttaa kun YLE:n asiantuntijaraati Pasanen-Litmanen ei tiedäkään ihan kaikkea.