2000-luvullakin kapitalismi on edelleen luokkayhteiskunta.

Professori Nikolai Baryshnikov on Pietarin yliopiston tutkija, joka uusimmassa teoksessaan Finljandija iz istorii voennovo vremenii 1939-1944 arvioi, miten Suomessa on kirjoitettu

Yritän vastata kysymykseen, kuka on tämä siirtotyöläinen, jota pidetään uhkana yhteiskunnallemme, arvoillemme, sosiaalisille instituutioillemme ja kaikelle sille, minkä van

Hallitusten ja Euroopan unionin johtajien pyrkimys panna kansalaiset maksamaan finanssikriisin laskut on saanut vastaansa joukkoliikkeitä ympäri Eurooppaa.

Historiantutkija Oula Silvennoinen kaataa oikeastaan ”koko aiemman tulkinnan”, toteaa Matti Lacman uudessa Historiallisen Aikakauskirjan numerossa.

”Mihin olemme menossa”, kysyy professori Serge Latouche kirjansa Jäähyväiset kasvulle johdannossa. Hän itse vastaa näin: ”Suoraan päin seinää.

Syyskuun 22.

Nykyisen kapitalistisen tuotannon ja viime vuosisadan kapitalismilla on edelleen yhteisiä ilmenemismuotoja.

Ehkäisypilleriin asetettiin suuret toiveet. Sen piti poistaa aviottomien lasten sosiaaliset ongelmat, köyhyys ja avioerot.

((KUVA 2))Työolosuhteet Suomessa olivat 1970-luvulle tultaessa surkeat. Tapaturmia sattui paljon ja työstä johtuvat sairaudet olivat yleisiä.

Maamme mediassa on alkamassa siirtyminen talvisodan muistelusta jatkosodan ja sen esihistorian muisteluun ja valitettavasti myös valkopesuun.

Kapitalismi nykymuodossaan on rakentunut öljyn varaan. Öljy mahdollistaa tehokkaan tuotannon ja pitää talouden pyörimässä.