Talous ja rahaliitto EMU:lla ei nykymuodossa ole toivoa. Kreikan velkoja on saneerattava ja annettava inflaation syödä velkoja pois, todettiin eurokriisiseminaarissa Helsingissä.
Article:
EMU:lla ei ole tulevaisuuttaTalous ja rahaliitto EMU:lla ei nykymuodossa ole toivoa. Kreikan velkoja on saneerattava ja annettava inflaation syödä velkoja pois, todettiin eurokriisiseminaarissa Helsingissä.
There are currently 0 users online.
Alkuperäinen kirjoittaja: sakke
Marko Korvela totesi ihan oikein; "Saksassa on harjoitettu palkkoja polkevaa politiikkaa, joka on aiheuttanut maan sisäisen devalvaation naapurimaiden kustannuksella. Saksan talouden kasvanut kilpailukyky..."Tosiaankin,Saksalla menee lujaa ja vienti vetää. Jopa kiinalaiset ostavat Volkswagen autoja (Kiina yleisin automerkki, tosin valmistettu pääsääntöisesti Kiinassa).
Tästä kannattaisi ottaa opikseen, niin suomalaisen metallimiehen, kuin Kreikan valtionkin.
EMUa on turha syyttää ongelmista. Saksan menestys on luonut vahvan euron. Vahva euro mahdollistaa edulliset lainan korot myös Kreikan kaltaisille tuhlarimaille. Tätä lainaa onkin sitten otettu, otettu ja otettu...
Jos EMUsta luovuttaisiin, saisimme takaisin 15% asuntovelan korot ja suljetut markkinat. Suomi menettäisi silloin paljon vietitulojaa. Taloutemme romahtaisi ja kellää ei olisi enää kivaa.
Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies
Sauramon esitelmästä voi saada väärän käsityksen. Saksassa ammattimiesten palkat ovat toki kaksinkertaiset Suomalaisiin nähden. Tutkijat yleensä innostuvat indekseistä ja prosenteista, mutta lopulta eurot ratkaisevat.Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Euromääräistä palkkatasoa ei tietenkään voi verrata maittain suoraan tunti- tai kuukausipalkkoina, vaan työntekijän palkan hintaa suhteessa tuotteen kokonaiskustannuksiin ja lopulliseen tuottoon eli tuotteen kilpailukykyyn. Tällä tavoin laskettuna saksalainen metallimies lienee noin 15 % halvempi työnantajalleen kuin suomalainen omalle työnantajalleen.Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Eikä ole kyse ainoastaan kilpailukyvystä Euroopan sisällä vaan globaalisti, Saksan suorittama sisäinen devalvaatio on paras tapa euro-olosuhteissa lisätä kilpailukykyä. Se ei ota mitään mutta antaa paljon. Toinen tapa on alkaa leikata työaikoja sen mukaan, että työttömyys ei nouse korkeaksi. Olisiko 1% raja sellainen, että sen ylitys alkaisi tiputtamaan tunnin päivittäisestä työajasta ja 2% toisen? Näin useammalle riittäisi töitä koko ajan ja sen puolen kulut minimoituisivat.Tuo kuva palkkojen noususta on hyvin informatiivinen ja kertoo miksi Saksan talous edelleen porskuttaa, olisipa meillä yhtä viisasta porukkaa. Nytkin kun apeat ajat ovat edessä niin kinutaan lisää kustannuksia firmoille vanhaan malliin kuin ennen suljetun talouden aikaan, todella ajattelematonta.
Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies
J. Alexanderssonia lainaten: Euromääräistä palkkatasoa ei tietenkään voi verrata suoraan tunti- tai kuukausipalkkoina Saksan tapauksessa. Mutta suoraa vertailua käytetään porvariston taholta mieluumin halpamaiden tapauksessa, vaikka Kiinan kanssa. Eikö tässä ole talouspoliittisen vedätyksen makua?Ironian jälkeen voi silti sanoa, että J.A on periaatteessa oikeassa eli työntekijän palkka ei yksin ratkaise vaan työn tuottavuus on tärkeä. Tähän vaikuttaa osaaminen, hyvät raaka-aineet ja kiinteä pääoma ja mahdollisten energiavarojen taitava käyttö. En tiedä mistä J.A. on saanut/laskenut luvun 15%. Sehän tarkoittaisi, että esim. sähkömoottoreiden, pyykinpesukoneiden, autojen, satamanostureiden jne valmistuksen yhteydessä palkkakustannukset olisivat 15% alemmat. Minun ei ole mahdollista asiaa tutkia, mutta jos tuottavuudessa on tuollainen ero niin, rohkea oletukseni on, että ero johtuu välillisesti monikertaisista valmistusmääristä. Kun valmistusmäärät ovat kymmenkertaiset, niin kustannukset väkisinkin alenevat. (Taas meni nurin porvariton teoria nousevista rajakustannuksista). Suomalaiset eivät helpolla pysty kilpailemaan Saksalaisten kanssa esim. sähköporien tuotannossa, saatikka kovametalli poranterien valmistuksessa. Saksassa on vain niin hitosti porukkaa ja kotimaisia - ja ulkomaisia asiakkaita.
Suomalaisten tulee ns. etsiä markkinarakoja ja pitää kiinni menestystuotteistaan eikä metallimiehillä osaamisen tai tuotavuuden suhteen ole mitään hävettävää. Näiden yhteiskuntien tuottamattomuuden syyt ovat ihan toisaalla.
Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies
Tämän keskustelun otsikko on jotenkin aika pitkälle johdateltu, enkä siihen täysin yhdy, mutta kun talousasiat kiinnostaa haluaisin jatkaa myös Työeläkeläisen ajatuksesta: ”Toinen tapa on alkaa leikata työaikoja sen mukaan, että työttömyys ei nouse korkeaksi. Olisiko 1% raja sellainen, että sen ylitys alkaisi tiputtamaan tunnin päivittäisestä työajasta ja 2% toisen? Näin useammalle riittäisi töitä koko ajan ja sen puolen kulut minimoituisivat.” Mitä mahdoit tarkoittaa 1% rajalla? Työttömyysprosenttiako?Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Sähkömies osuu hyvin analyysisaan muutamiin asian ytimiin. Kun volyymi nousee, yksikköhinta laskee, niin tuotannossa kuin myynnissä. Tuotannontekijöistä ainoastaan työllistämisessä ja palkkauksessa mekanismi toimii toisin :)Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Työttömyysprosenttia, sähkömies, työttömyysprosenttiapa juuri. Urho I Suuri muistaakseni aikoinaan julisti hätätilan kun 100'000 työtöntä saatiin aikaan, nyt voitaisiin edetä työn uudelleen jakamisella ilman hätätilaa.Alkuperäinen kirjoittaja: sähkömies
OK Työeläkeläisen ehdotus, että 1% työttömyysprosentti vaikuttaisi työpäivien pituuteen, on kai oikean suuntainen vaikkakin vaikuttaa itse asiassa liian radikaalilta. Koska 1 h pois 7,5…8 h työpäivästä vastaa jo 13..12% työpäivän pituudesta. Mutta voisihan sen tehdä niin, että 1% työttömyysprosentti antaisi x viikon jaksoissa yhden vapaapäivän ja tietysti 2% työttömyys tuplasti.Toisaalta kiitän J.A:ta positiivisesta palautteesta, mutta kysyn kumminkin missä olosuhteissa tämä pätee: ” Tuotannontekijöistä ainoastaan työllistämisessä ja palkkauksessa mekanismi toimii toisin.”
Kaiken tämän lisäksi haluaisin palata otsikkoon. Sauramo tosiaan kysyi: Miksi EMU epäonnistui? Mitkä ovat EMUn tulevaisuuden vaihtoehdot? Edelleen hän käski erottaa EMUn ensiaputoimet varsinaisen sairauden hoidosta.
Ensinnäkin EMUlla tarkoittaa Euroopan talous- ja rahaliittoa, johon kuuluu mm. Tanska ja Iso-Britannia. EMUlla on olut vaiheita ja sen kolmanteen vaiheeseen kuuluu yhteensä 17 valtiota. EUssahan on yhteensä 27 valtiota. (Tiedot Wikipediasta). Jotenkin minusta tuntuu, että EMUn valuutanvaihdon helppous ja uudet pankkijärjestelmät eivät ole romuttumassa ihan lähiaikoina - isot firmat haluaa pitää ne pystyssä. Tämän takia otsikko ”EMUlla ei ole tulevaisuutta” on turhan raflaava. Sen sijaan voi kai sanoa, että nykyinen velkavetoinen talous on kriisissä ja todennäköinen seuraus on reaalitalouden takapakki Euroopassa. Seurauksena on paljon konkursseja, mutta se ei ole epäluonnollista. Euroopassa on paljon turhaa päällekkäistä toimintaa mm. pankkialalla ja mm. luksustavaroiden tuotannossa.
Alkuperäinen kirjoittaja: Matti Aalto
"Työttömyysprosenttia, sähkömies, työttömyysprosenttiapa juuri. Urho I Suuri muistaakseni aikoinaan julisti hätätilan kun 100'000 työtöntä saatiin aikaan, nyt voitaisiin edetä työn uudelleen jakamisella ilman hätätilaa."Muistaakseni työttömiä oli silloin 63 000.
Mutta Työeläkeläisen ajatukselle työajan lyhentämisestä työttömyyttä vastaavasti pitää antaa täysi tunustus, siinä on järkeä.
Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Sitähän ei vastuta kukaan - paitsi yhteiskunnan kuninkaaksi noussut ay-korporaatio - niin että se siitä Työeläkeläisen hyvästä ideasta valitettavasta.Alkuperäinen kirjoittaja: J. Alexandersson
Ei valitettavasta, vaan valitettavasti.Ruotsissa metalliliitto laati 2009 taloustaantumassa ohjelman tasaveroisesta työajan lyhentämisestä eli palkan alentamisesta siellä missä se oli suinkin tuotantoa häiritsemättä mahdollista, jotta ei syntyisi kahtiajakoa: osalle kenkää, osa jatkaa niin kuin maailmassa ei mitään tapahtuisi. Työväenliikkeen historiassa ainutkertainen solidaarisuuden poikkeus ay-korporativismin tasolla. Kovapalkkaisten etuihin liimautunut ay-korporativismihan on ahnasta kapitalistiakin ahnaampi ja kansantaloudellisesti tuhoisampi, koska sillä on ahneudelleen legitiimit kiristyskeinot.
Alkuperäinen kirjoittaja: Työeläkeläinen
Jokainenhan meistä ei sähkäri tee 100% teholla joten tunnin vähennys ei tee ihan saman kokoista lovea tuotantoon. Osa työpaikoista vaan tulee lähemmäs sitä tehoa joka riittää. Jos sitten pienempi vähennys riittää niin kokeillaan 0,5 tuntia kunhan vaan saadaan työpaikka jokaiselle entisellä tuntipalkalla. Edes inflaatiopeikko ei suutu tuonkaltaisesta uudistuksesta ja aloita kasvamistaan.Taidat Matti olla tuossa määrässä oikeassa, niin se muisti pettää.