Entä jos valitsemme toisin?
Politiikan vaihtoehtojen puutteen paljastuminen on aktivoinut ihmisiä ympäri Eurooppaa. Suomessa avointen kansalaiskokousten prosessi jatkuu tänä syksynä Helsingissä lauantaina 5. marraskuuta.
Vuonna 2009 startannut Vapaus valita toisin -kansalaisaloite kyseenalaistaa vaihtoehdottomuutta ja herättää keskustelua uusista lähtökohdista. Tilaisuuden tarkoituksena on koota yhteen sekä politiikassa ja järjestöissä aktiiveja että niistä irrallaan olevia ihmisiä, kehittää ajatuksia ja löytää tapoja viedä niitä eteenpäin.
Lauantain ohjelma avataan Paasitornissa (Paasivuorenkatu 5A) klo 11 kysymällä Miksi valita toisin? Vastauksia pohtivat muun muassa ulkoministeri Erkki Tuomioja sekä Helsingin yliopiston lehtori ja rauhanaktivisti Emilia Palonen.
Pääosa työskentelystä tapahtuu neljässä työryhmässä.
Ensimmäinen työryhmä pohtii eriarvoistumista. Mitkä tekijät ovat aiheuttaneet sen, että Suomessa tuloerot ovat kasvaneet nopeammin kuin missään muussa OECD-maassa 1990-jälkeen? Keskustelua teemasta käynnistävät muun muassa Elina Aaltio, Marissa Varmavuori, Riitta Särkelä ja Pertti Honkanen.
Ensimmäisessä Vapaus valita toisin -foorumissa keskityttiin ilmastonmuutokseen. Nyt toinen työryhmä tutkii luonnonvarojen käytön ja sosiaaliturvan välistä yhteyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on hyvinvoinnin ja luonnonvarojen kulutuksen tasaisempi jakautuminen. Keskustelun avaavat Kaarin Taipale, Eero Yrjö-Koskinen, Tuuli Hirvilammi, Timo Voipio ja Thomas Wallgren.
Kolmas työryhmä perehtyy demokratian tilaan. Demokratia ei ole vain saavutettu tila vaan eetos – pyrkimys kohti parempaa demokratiaa. Työryhmä paneutuu eurooppalaisen kansalaisliikehdinnän hengessä muun muassa siihen, miten lisätään paikallisia vaikuttamisen mahdollisuuksia ja solidaarisuutta sekä miten demokratiaa voisi ulottaa talouden alueelle. Keskustelua herättelevät muun muassa Silvia Modig, Nils Torvalds, Hannu Ikonen, Yrjö Hakanen, Tuomas Rantanen ja Satu Toivonen.
Neljäntenä työryhmänä pohditaan globalisaatiota. Maailma on vavahdellut rahoitustalouden kriisien tahtiin vuodesta 2007. Kriisinhoidon koetellessa demokraattisen päätöksenteon rajoja ja vallan valuessa markkinoille ei yksittäisten aloitteiden tarkastelu riitä. Tarvitaan laajempaa näkökulmaa. Tätä näkökulmaa auttavat hahmottamaan Eeva Talvikallio, Heikki Patomäki, Lauri Holappa, Sippo Kähmi ja Johanna Perkiö.
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
