Alkuperäinen kirjoittaja: seija

Tärkeä ja hyvä juttu!
Samaa teemaa, etnisen identiteetin merkitystä tänään, etnistä muistia vrt. luokkamenteliteettiolen itsekin pyrkinyt jutuissani kommentoimaan, sitä pohdin myös lis.työssäni. Enrique Dussell (filosofi, vapauden teologi ja historioitsija) kirjoitti samoista aiheesta, ainakin osin esim. Theology of Liberation (1985) kirjassa. Etninen vahvuus ja identiteetin merkitys näkyy tänäänkin oaxacalaisen (maailmankuulun) sapoteekkitaiteilija Francisco Toledon taiteessa, sitä tallensi Graciela Iturbide valokuviinsa 1980-luvulla Sonoran erämailla ja Juchitánilla. Se näkyy marginaalissa nykytaiteessakin jos haluaa nähdä.Ei "intiaaneja" ole alistettu...niin vain on haluttu "esittää". Ns. periferioissa suhteessa keskuksiin (valtaan )elää vahva vastavoima nykymenolle

Alkuperäinen kirjoittaja: armas

Voisiko joku palstalla selittää, miten omien tuotteiden myyminen haastaa kapitalismin logiikan?

Alkuperäinen kirjoittaja: Sami Laaksonen

Aivan niin! Kiitos kommentista.

Toisaalta vallankumouksen jälkimainingeissa maalanneet Diego Rivera, José Clemente Orozco ja kumppanit esittivät intiaaniuden kansallisen identiteetin perustana ja jonkinlaisena vallankumouksellisena entiteettinä yhdessä työläisten kanssa, joten siinä mielessä Meksikon taidehistoriasta löytyy vertauskohtia etnisen identiteetin merkitykselle runsaastikin.

Kaikki mikä yritetään alistaa, vahvistuu ja muodostaa lopulta vastavoiman hegemonialle.

Alkuperäinen kirjoittaja: jyrki laukkanen

Varsin romanttinen antropologin näkemys.
Turisteille matkamuistoja myyvät
alkuperäiskansat eivät kyllä ole palanneet juurilleen.
Rahallinen omaisuus tuhotaan
rituaalisesti merkitsee , että
yhteisöllisesti juopotellaan rajusti.

Alkuperäinen kirjoittaja: seija

Jyrki Laukkanen toistaa "Valta" Euroopan vääristelemää ja käyttämää tulkintaa "alistetuista" ja "identeetittömistä" alkuperäiskansoista...

Ns. alkuperäisasukkaat jälkeläisineen elävät Meksikosssa edelleen, eivät ne ole mihinkään kadonneet ja "tuhottuine kulttuureineen". Jupottelu on yleistä ihan missä vaan ja sillä elämänsä pilaaminen. Totta on, että ns. perusoikeuden ja itsemääräämispyrkimykset ovat loukattuina ja ovat vähissä mutta niiden puolesta taistellaan ja tehdään työtä. En nyt viitsi hakea Jyrkille faktatietoa kun on jo niellyt länsikaanonin ja zoomaa sen mukaan.

Samille. Orozco on todella hieno taiteilija,ehkä Riveraa...
Ja Rivera tosin maalasi "vaimonsa" huoraksi yhdessä freskossaa (olet varmaan huomannutkin Hallintopalatsissa) Mutta Em. taiteilijat maalasivat hyvin erilaisessa maailmassa ja ajassa. Silloin työ oli myös ikäänkuin "tilattua". Toisaalta niinhän voi tänäänkin sanoa. Vanha klisee, "mikä ei tapa vahvistaa" pitää paikkansa

Alkuperäinen kirjoittaja: Sami Laaksonen

Pointtini oli se, että kapitalistista talousjärjestelmää voi hyödyntää ilman, että eläisi sen logiikan sisällä. Toisaalta kapitalistisen talousjärjestelmän ulkopuolella eläminen ei liene mahdollista. Silloinhan kaikki ruoka pitäisi tuottaa itse. Kuinkakohan moni suomalainen tuottaa 90 % ruaastaan itse, kuten monet perheet Meksikon maaseudulla yhä tekevät.

Viinaan ei mene merkittävää osaa yhteisöllisistä varoista, koska esimerkiksi kirkkojen ehostaminen, kaikenlaiset näyttävät koristelut, laadukkaiden kangaiden ostaminen ja kalliista ruudista värvätyt ns. linnamaisiksi torneiksi punotut ilotulitteet ovat pääasiallinen tuhlauskohde. Viinaa ei enää juuri valmisteta yhteisöissä, joten kalja pitää siis ostaa. Toisaalta enää ei juoda paljonkaan kaktusviinaa (mezcalia) kuten aiemmin, vaan 5 prosentin vahvuista kaljaa.

Ja Jyrkille vielä: käsitöiden myynti turisteille (eli globalisaation positiivinen hyödyntäminen) mahdollistaa omaehtoisen kulttuurin jatkuvuuden eli nykyisellä Alto Balsasin alueella ainakin 800 vuotta eläneen nahuakansan perinteisen yhteisölliseen vastavuoroisuuteen perustuvan elämäntavan toteuttamisen keskellä individualistista nykymaailmaa.

Antropologisen realismin nimissä on myönnettävä, etteivät suinkaan kaikki käsitöitään turisteille myyvät alkuperäiskansat tule prosessissa vaurastumaan tai vahvistamaan omaa sosiokulttuurista identiteettiään. Nahuat ovat poikkeus tästä säännöstä, ehkä siksi että he ovat osanneet organisoitua älykkäästi aiemman vuosisatojen mittaan kerryttämänsä kauppiaskokemuksen takia. He myös ovat käsityön pioneereja Meksikossa, jossa juuri he aloittivat ensimmäisenä käsitöiden myymisen 1950-luvun alussa.

Alkuperäinen kirjoittaja: Sami Laaksonen

Armakselle: kyse ei ole argumentistä, joka väittäisi markkinoiden olevan aina välttämättä pahasta. Aksentti asetetaan markkinoiden srategiselle hyödyntämiselle omista tarkoitusperistään käsin. Nahuat pelaavat kapitalismin nimeen pari päivää kuussa, eläkseen loput 28 päivää ilman kapitalista logiikkaa omissa kyläyhteisössään. Kuinka moni suomalainen on kuluttamatta yhtä monta päivää kuussa tai hoitaa ruokahuoltonsa ja palvelunsa yhteistyönä kymmenien ihmisten kesken?

Sanoisin, että nahuat ovat vahvemmassa asemassa suhteessa kapitalismiin kuin keskivertosuomalainen. He eivät riipu valtiosta eivätkä markkinoista suoraan, mutta osaavat tarvittaessa hyödyntää kummankin rakenteen parhaita puolia.

Alkuperäinen kirjoittaja: Sami Laaksonen

Kiitos puheenvuorosta Seija, Euroopassa tosiaan viljellään vääriä mielikuvia suhteessa alkuperäiskansoihin ja myönteisemmätkin näkemykset sortuvat paternalistisiin asenteisiin.

Tuosta kommentistasi, että Rivera maalasi Frida Kahlon huoraksi tulee mieleen tunnettu nykypolven taidamaalari José Luis Cuevas, joka on viimeiset kymmenen vuotta maalaillut alastonkuvia kuolleesta vaimostaan rakkauden osoituksena, kuulemma.

Aiemmin artisteilta tosiaan pyydettiin mittatilauksina näyttäviä urakoita. Se mahdollisti upeiden kokonaistaideteosten tekemisen, kuten voi todistaa Kansallispalatsissa tai Opetusministeriön vanhassa hallintorakennuksessa.

Tekstin tarkoituksena oli järkyttää totuttuja dikotomioita ja ajatusmalleja sekä kuvailla esimerkin avulla toista tapaa katsella maailmaa. Koska kyse on toiseudesta nimenomaan syvimmässä antropologian merkityksessä, täytyy osa itsestään vaientaa, jotta voisi todella ymmärtää, kuinka joku toisen kulttuurin sisäpuolella elävä ihminen näkee maailman. Väitän yhä, ettei nahuakansan ajattelussa kapitalismilla ole muuta kuin rengin virka.

Alkuperäinen kirjoittaja: seija

Jep. Sami, samaa mieltä!

onks ne Cuevesin hienot veistokset ...siinä kapealla kadulla, jonka nimeä en muista, lähellä Cuevasin museota..siis vaimon "kuvia". Joo, varsin monipuolista suhdetta se kuvais. Ja sekin on totta, että meissä kaikissa elää yhtaikaa mahdollisuudet moneksi ja paljoon..

Alkuperäinen kirjoittaja: jyrki laukkanen

Alkuperäiskansojen määritelmä on hieman
hankala. Millä aikavälillä samalla seudul-
la asuneet luokitellaan alkuperäisasuk-
kaiksi.
Luin juuri tilaston USA:n intiaaniväestön
ylläpitämien kasinoiden liikevaihdosta.
20 miljardia vuosittain. Hekin tanssivat
edelleen turistien iloksi nuotionsa
ympärillä ja asuvat osin alkuperäisillä
asuinmaillaan.
Etelä- ja Keski-Amerikassa on vielä
suuria alkuperäisväestöjä ja heidän
käyttämiään kieliä. Toivottavaa olisi
ettei heitä "sivistettäisi" samalla
vauhdilla kuin Pohjois-Amerikan
intiaaneja.

Alkuperäinen kirjoittaja: Sami Laaksonen

Seijalle: Niin taidat tarkoittaa, Academia-katua, jolla muistaakseni on muutama Cuevasin veistos. Lisää niitä on esillä museon ohella, Zona Rosaa halkovalla Genovan kävelykadulla. Vaimostaan hän tosin on tehnyt enemmän maalauksia kuin veistoksia ymmärtääkseni. Maalaukset löytyvät tietysti museon sisältä.

Jyrille: Jos lähtökohdaksi alkuperäiskansan määrittämiseksi otetaan territorialisuus, niin se on siinä mielessä ongelmaton, että valtaosalla intiaaneista on läheisempi suhde asuttamaansa maa-alueeseen kuin muilla väestöryhmillä. Territorio on ollut heille pitkään sosiokulttuurisen reproduktion välttämätön edellytys, esimerkiksi rituaalisessa mielessä ja maanviljelyn vuoksi. Meksikossa suurin osa noin 63 alkuperäiskansasta asuu yhä samoilla alueilla kuin ennenkin, useat niistä riittävän vaikeakulkuisia pitämään ulkopuoliset poissa.

Yhdysvaltojen intiaanit ovat yleisesti enemmän akulturisoituneita kuin Meksikossa, suunnilleen kaikki puhuvat englantia, vaikka esimerkiksi navahot ovat säilyttäneet kielensä vahvana. Heillä on myös kasinot ja sitä myöten monet modernit palvelut hotelleista ravintoloihin omissa kunnissaan ja kylissään, mikä lisää muun yhteiskunnan vaikutusta heidän elämäntapaansa. He saavat myös Meksikon tapaan erityisiä stipendejä tietyiltä instituutiolta ja tiettyihin yliopistoihin.

Guerreron Alto Balsasin alueen nahuat taas eivät näe turisteja omissa kylissään, koska harva loppujen lopuksi edes tietää kylien olemassaolosta tai niiden tarkkaa sijaintia. Vielä 50-luvulla nahuat puhuivat kylistään koodinimillä välttääkseen ulkopuolisten kiinnostusta, esimerkiksi maitansa ja resurssejaan kohtaan.

Alkuperäinen kirjoittaja: Sami Laaksonen

Koulutukseen pidetään myös etäisyyttä pitkälti käsityökaupan takia: ei ole järkevää pitää lapsia pitkään koulussa, koska he oppivat espanjan nopeammin ja paremmin kaupankäynnin ohella. Lisäksi mestizo-taustaisten opettajien kanssa on ymmärrettäviä ongelmia: koulut eivät avaa oviaan jokaisen viikon jokainen päivä, vaan välillä tulee taukoja, kun he ovat hoitamassa muualla viranomaisasioita tai eivät ole vain saapuneet kouluun asti usein kymmenien tai satojen kilometrien päästä.

Toisaalta opettajien kiinnostus syrjäisempien kylien opetuksesta ei ole aina kovin korkeata tasoa. Vaikka monet käyvät jo ylästeen, pitävät vanhemmat yleisesti koulunkäyntiä köyhien tai laiskojen perheiden ajanhaaskauksena. Tämä johtuu myös siitä, ettei kylissä ole elinkeinorakennetta, joka kannustaisi hankkimaan ammatin. Ainoat varsinaiset ammatit ovat maanviljely ja käsityökauppa. Siksi koulutus suuntaa nuoria pois kylistä ja tietysti siirtolaisuus Yhdysvaltoihin tuottaa nopeampia tuloksia kuin pitkäjänteinen itsensä kouluttaminen. Ala-asteella opetetaan nahuatlinkieltä, mutta yläasteella opettajien kielitaidottomuus tekee sen mahdottomaksi monin paikoin.

Niin kauan kuin koulutus lähtee enemmistön ja modernin yhteiskunnan tarpeista, niin se ei ole mikään emansipaation väline, vaan saattaa lisätä myös syrjäytymisestä ja päätymistä kaupunkien köyhälistöön. Jokainen tietysti päättää itse mitä, tehdä koulutuksensa suhteen ja on niitä tohtoreitakin ja muita korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat kotoisin nahuakansan kylistä.