Kehysriihessä köyhät laman maksajiksi

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 12 / 27.3.2009

Avokätisesti suurituloisten verotusta keventänyt porvarihallitus joutui budjettikehysriihessään tiistaina 24. maaliskuuta päättämään veronkorotuksista. Hallitus aikoo kiristää kiinteistöjen, energian ja alkoholin verotusta.

Eduskunta hyväksyi työmarkkinajärjestöjen sosiaalitupossa sopiman kela-maksujen poistamisen työnantajilta. Miljardiluokan lahja suurpääomalle pitää myös kattaa jollakin muulla. Hallitus täyttää aukkoa aluksi velkarahalla ja parin vuoden päästä pääosin ympäristö- ja energiaverojen korotuksilla.

Sen sijaan hyvätuloisten veronkevennysten peruminen, pääomatulojen verotuksen kiristäminen tai ökyrikkaiden varallisuusveron palauttaminen eivät kehysriihessä olleet vaihtoehtoja.

Köyhiä kuritetaan

Valtiovarainministeri Jyrki Kataisen (kok) mukaan verotuksen painopistettä ollaan Suomessa siirtämästä työn verotuksesta kuluttamisen verottamiseen. Tämä merkitsee samalla veroprogression heikkenemistä. Esimerkiksi kiinteistövero kohdistuu kaikkiin tulotasosta tai varallisuudesta riippumatta. Kiinteistöveron korotukset näkyvät muun muassa kohonneina vuokrina.

Hallituksen budjetissa löytyy pankkitukeen, suuryhtiöiden verohelpotuksiin ja armeijan varustelumenoihin lisää miljardeja, mutta esimerkiksi toimeentulotuen tarvitsijoiden ja työttömien ahdinkoon ei luvata yhtään senttiä. Alimpien eläkkeiden pienetkin korotukset ja lapsilisien indeksitarkistukset lykätään vuoteen 2011 asti.

Köyhimpien kustannukset nousevat samaa tahtia kuin muidenkin, mutta perusturvaan ei tehdä edes tasokorotuksia. Tämä tekee monen kohdalla toimeentulon jatkossa entistä vaikeammaksi.

Kuntatalouden kurimus ei helpotu

Kunnissa ollaan pettyneitä hallituksen päätöksille kuntatalouden suhteen. Hallitus jakaa yhteisöveroa väliaikaisesti uusiksi, mutta esimerkiksi Kuntaliiton mukaan rahaa tarvitaan rutkasti lisää, jotta kuntataso välttyy romahdukselta. Liitto on pettynyt valtionosuusuudistuksen typistämiseen ja siihen, että valtio ei lisää rahaa uudistukseen.

Hallituksen toimet ajavat useita kuntia laatimaan palvelujen leikkauslistoja ja suunnittelemaan henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia. Kunnat voivat myös joutua vähentämään omia investointejaan, mikä lisää entisestään työttömyyttä ja syventää lamaa.

Pääministeri Matti Vanhasen (kesk) mukaan hallitus voi harkita valtionosuuksien korottamista, mikäli kuntasektori parantaa tuottavuutta ja sitoutuu maltilliseen palkkaratkaisuun. Pääministerin kiristystoimi merkitsee käytännössä naisvaltaisten ja jo ennestään matalapalkkaisten kunta-alojen palkkojen jäädyttämistä. Tämä tekee tyhjäksi muun muassa Kataisen paljon mainostaman tasa-arvotupon, jolla piti nostaa naisvaltaisia aloja palkkakuopasta.

Verohelpotuksia irtisanoville yrityksille

Suomen kommunistinen puolue on syyttänyt hallitusta siitä, että se syytää rahaa pankeille, suuryrityksille ja aseisiin mutta jättää työllisyyden, perusturvan ja kuntasektorin puille paljaille. Käytännössä hallitus jakaa miljoonien vero- ja maksuhelpotuksia jopa Nokian kaltaisille voittoa tekeville suuryhtiöille, jotka vastineeksi irtisanovat ja lomauttavat työntekijöitä.

SKP vaatii, että kuntien rahoitusta on lisättävä palauttamalla kunnille niiltä leikattuja valtionosuuksia ja antamalla kunnille oikeus verottaa myös pääomatuloja. Kuntien palveluihin tarvittavan henkilöstön lisääminen on nopeimpia ja tehokkaimpia tapoja elvyttää taloutta.

Työnantajien kela-maksun poistamisen sijasta on vahvistettava julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitusta kiristämällä pääomatulojen verotusta, perumalla hyvätuloisten verohelpotukset ja säätämällä vero pörssikaupalle ja valuutansiirroille. Myös asevarustelusta riittää rahaa ihmisten arjen turvallisuuden takaamiseksi. (TA)