Radikaali ay-liike? Mikä se on? Oikea radikaali ay-liikehän olisi sellainen joka todella ajaisi pitkäjännitteisesti työntekijöiden etuja eikä pyrkisi vain lyhyen tähtäimen mainostempauksiin kuten nykyiset ay-liikkeet.

Ay-liikkeen vaatimukset pitäisi perustella niiden tuottoa tuovilla ominaisuuksilla. Mieluiten siten, että ay-liikkeet perustaisivat yrityksiä joissa noita uusia ideoita testattaisiin pari kolme vuotta ja jos niillä saadaan aikaan positiivista tuloksen kehitystä ne olisivat valmiita yleiseenkin käyttöön otettaviksi. Kuka teistäkään ostaisi testaamatonta kännyä tai polkupyörää ilman takuuta. Takuutahan ay-liike ei anna vaatimustensa tuottavuutta kasvattaville vaikutuksille.

Nykyisen ay-liikkeen toiminta ja vaatimukset ovat samaa luokkaa kuin ryöstäjän, rahat pois menetelmällä ja vielä uhkailemalla jos ei rahaa heti löydy. Tuo on vanhaa ja jo toivottavasti historiaan jäänyttä ay-politiikkaa!

PAM tyttö sanoo, työnantajien on nyt vuoro joustaa ottamatta huomioon jotta juuri työnantajapuoli on ollut se joka on koko ajan joustanut. Työnantajien kun on toimittava markkinoiden ehdoilla johon ay-liike ei vielä ole tahtonut sopeutua. Työnantaja, oli se sitten pikkupuoti, suuri keskusliike tai paja tai tehdas on aina ja koko ajan markkinoiden ehdoilla toimiva ulospäin mutta sisäisiä asioitaan kulupuolella se pystyy hoitamaan lähes ainoastaan antamalla lähtöpasseja työntekijöilleen.

Radikaalius ei saa tarkoittaa vanhojen juoksuhautojen uudelleen auki kaivamista vaan uusien radikaalien tapojen tuomista työelämään. Siinä työn tuottavuuden lisäyksen tulee olla eturivissä ja vanhoja tottumuksia pitää uusia uudella innolla.

Kaupan puolella olen ollut vain asiakkaana joten työntekijöiden maailmasta sillä saralla kokemuksia minulla ei ole. Onko kauppojen 24/7 aukiolo tarpeen ainakaan suurien tavaratalojen osalta ei ole minulle valjennut. Itse en ainakaan tule käyttämään nyt mahdollistuneita lisäaikoja kuin poikkeustapauksissa.

Lähtisinkin siitä, että nykyinen uusi käytäntö on vain kokeilua ja tulee vielä muuttumaan lähemmäs entistä tapaa. Kaikki riippuu meistä asiakkaista! Voisitte vaikka somessa alkaa, "älä mene kauppaan sunnuntaina", kampanjan!

Kun miettii noin ihan tottumuksesta kommunistien pyhäpäiviä ja sunnuntaiden viettoa niin kommunistisissa maissahan ei juurikaan uskonnolle annettu arvoa. On siis sillä periaatteella täysin vierasta ajatella sunnuntaikorvauksia yleensä maksettavan. Kuinka moni teistä istuisi kirkon penkissä jos ei tarvitsisi istua kassan takana? Pääasiahan on vain 5 päiväinen työviikko joksi se nyt lienee vakiintunut. Mikä se on kommunistin sunnuntai? Se minua ihmetyttää!

Demokratia on täynnään kompromisseja koska muutoin mikään ei etene mihinkään suuntaan. Ilman kompromisseja jotka enemmistö hyväksyy ei ole mitään muutosta missään. Noissa maissa joissa kommunismi oli vallalla ei kompromisseja tarvittu mutta oliko niissä hyvinvointia muualla kuin puolueen johtajilla? Kompromissit ovat hyvän elämän perusta koska silloin enemmistö saa päättää miten eri asiat hoidetaan!