Marx filosofina

Karl Marxin filosofia oli osa Helsingin juhlaviikkojen monipuolista tarjontaa.

Karl Marx -seuran järjestämä keskustelutilaisuus Taiteiden yönä Kirjakauppa Arkadiassa Jukka Heiskasen erinomaiseen Karl Marx filosofina -teokseen liittyen oli houkutellut paikalle Marxin ajattelusta kiinnostuneita. Teosta oli kommentoimassa Marxin ajatteluun perehtynyt professori Vesa Oittinen.

Determinismin ja teleologian kritiikki

Karl Marx -seuran Asko Helminen lyhyen alustuksen jälkeen kirjan kirjoittaja Jukka Heiskanen kertoi, miksi hän oli kokenut teoksen kirjoittamisen tärkeäksi.

– Pyrkimyksenäni oli kirjoittaa selkeä ja yleistajuinen teos Marxin filosofiasta. Heiskasen mukaan teoksen tarkoituksena onkin – sen eräänlaisesta oppikirjamaisuudesta johtuen – tarjota lukijalle yleiskuva Marxin ajattelun filosofisesta puolesta.

– Teos tarjoaa lukijalle vanhaa ja uutta tietoa Marxin ajattelusta. Heiskasen mukaan kirjan ymmärtäminen ei vaadi ennakkotietoa Marxin filosofiasta, muttei siitä haittaakaan ole. Heiskasen mukaan Marx kirjoitti runsaasti käsikirjoituksia, jotka eivät kuitenkaan koskaan valmistuneet, pois lukien poliittinen taloustiede, jonka hän sai – kuten Heiskanen kirjassaan toteaa – työstetyksi raffinoituun systemaattisuuteen asti. Heiskanen totesi, että filosofisten kirjoitusten keskeneräisyydestä huolimatta, tekstit ovat luonteeltaan avaavia, ottivat tuulta purjeisiinsa ja herättivät kiinnostusta muiden ajattelijoiden keskuudessa.

Heiskanen käsittelee teoksessaan Marxin materialistista historiakäsitystä, vieraantumista ja fetisismejä, tekniikan filosofiaa, valtionfilosofiaa ja Marxin metodologiaa. Teoksessa sivutaan myös Marxin luonnonfilosofiaa, mutta omaa erillistä lukua sille ei ole. Syykin on selvä:

– Vuonna 2010 ilmestyi kirjoittamani teos Nuoren Marxin luonnonfilosofia.

Heiskasen mukaan Marxin historianfilosofiaa on kritisoitu deterministiseksi ja teleologiseksi.

– Perusteluja determinismille on haettu lähinnä Poliittisen taloustieteen arvostelun esipuheesta. Nämä ovat kuitenkin tiettyjä yksityiskohtia, eivät Marxin ajattelun päälinjoja. Marxin historiakäsitystä ei myöskään voida yleistää teleologiseksi, sillä hän siirtyi varsin nopeasti nuoruuden idealismista työn ja sen roolin keksimiseen ja analysoimiseen. Marxin käsitys luokista on hyvin dynaaminen, muttei deterministinen: ei historian tai muidenkaan Marxin käsittelemien teemojen kohdalla, Heiskanen kertoi.

Vieraantumisesta

Heiskasen avatessa kuulijoille Marxin käsitystä vieraantumisesta, hän nosti esille Hegelin, Rousseaun ja Feuerbachin.

– Kyseiset filosofit olivat Marxin vieraantumisteorian tärkeimmät inspiroijat. Marx hahmotteli jo vuoden 1844 käsikirjoituksissa työn vieraantumista, sekä sitä, kuinka ihminen vieraantuu itsestään, luomistaan esineistä ja myös luonnosta. Heiskasen mukaan nuoren Marxin käsitys vieraantumisesta on laaja-alaisuudessaan ja abstraktiudessaan yksin riittämätön käsite historiankulun selittämiseksi.

Marx ei kuitenkaan koskaan hylännyt vieraantumisen käsitettä ja sen tarkastelua.

– Usein ajatellaan, että vieraantuminen olisi esiintynyt vain nuoren Marxin kirjoituksissa. Vanhemman Marxin tuotannossa vieraantuminen ilmenee sille läheisten käsitteiden, kuten luonnosta etääntymisen, sekä tavara- ja muiden fetissien kautta. Vieraantuminen on ehkä jopa Marxin tärkein käsite, eikä siitä tule luopua, Heiskanen painotti.

– Se tulkitsiko Marx vieraantumisen olevan voitettavissa, on mielenkiintoinen kysymys. En anna kirjassani kysymykseen suoranaista vastausta, mutta oleellista on ymmärtää se, että Marx aivan selvästi piti mahdollisena sitä, että vieraantumisen vastaisessa taistelussa saavutettaisiin jonkinlainen läpimurto, mahdollisesti hyvinkin merkittävä sellainen.

Marxin paluu

Heiskasen jälkeen professori Vesa Oittinen kertoi näkemyksistään uuteen kirjaan liittyen.

– Heiskasen kirjassa ei sinänsä ole mitään uutta, koska eräänlaisen Marx-renessanssin myötä vastaavanlaisia teoksia on kirjoitettu kymmenittäin eri kielillä, Oittinen kertoi, mutta pitää kirjaa kuitenkin hyvänä johdatuksena suomalaiselle lukijakunnalle. Oittisen mukaan vastaavia kirjoja julkaistiin myös 40–35 vuotta sitten, koska Marx kiinnosti ihmisiä silloinkin. Marxin ajattelua käsittelevät kirjat olivat sävyltään tuolloin tosin hyvin erilaisia.

– 2000-luvun kapitalismin kriisistä on aiheutunut Marxin paluu. Oittisen mukaan kapitalismin ymmärtämisen kannalta Marxia ei myöskään sovi sivuuttaa.

– Nyt on oivallettu Marxin kapitalismianalyysiin vahvuus poliittisessa taloustieteessä, Oittinen kommentoi. Oittinen totesi, että Marxin kohdalla on havaittavissa monimutkainen dilemma:

– Oliko Marx filosofi vai taloustieteilijä? Oittisen mukaan erityisesti Marxin kirjoituksista Hegelin oikeusfilosofian kritiikki ja Taloudellisfilosofiset käsikirjoitukset, voi vetää johtopäätökset, ettei ihminen voi toteuttaa itseään kapitalismissa, joka puolestaan aiheuttaa vieraantumisen.

Oittinen kävi läpi Feurbach-teesit ja lausui ääneen kuuluisan 11. teesin.

– ”Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen.” Kyseistä teesiä on tulkittu jopa siten, että Marx olisi luopunut filosofiasta. Marx joka tapauksessa oli filosofi ja hänen kritiikkinsä kohdistui erityisesti spekulatiiviseen filosofiaan ja Hegelin filosofiaan. Antonio Gramscia mukaillen voidaankin todeta: se ettei filosofiaa tarvita tai että se kielletään, on vahvin filosofinen teesi, Oittinen täsmensi.

Marx yhdistää erilaisia ihmisiä

Oittisen kommenttien jälkeen yleisö kommentoi kirjaa, sen teemoja ja esitti runsaasti mielenkiintoisia kysymyksiä Marxiin ja hänen filosofiaansa liittyen. Paikalle saapuneet olivat niin innostuneita Heiskasen kirjasta, että keskustelu olisi hyvin voinut jatkua pikkutunneille.

Yleisöä havainnoidessani mieleeni nousi, että Marx yhdistää ja kiinnostaa taustaltaan hyvin erilaisia ihmisiä, ja se on hyvä asia, aina tohtorista, väitöskirjatutkijaan, kadunnaisesta, kadunmieheen ja duunariin.

Mielestäni Heiskasen teoksessa erinomaista on se, että hän on tarkastellut erikseen ”nuorta” ja ”myöhempää” Marxia ja hänen filosofista kehitystään. Heiskanen painottaakin sitä, että ellei Marxin eri kausia huomioida, ei keskustelu ole mielekästä.

Teokseen ja ylipäätänsä Marxin ajatteluun perehtyminen on erityisen tärkeää juuri nyt, kapitalismin kriisin aikana. Kriisiä voi havainnollistaa Terry Eagletonin väitteellä: järjestelmä on pulassa, koska ihmiset puhuvat kapitalismista, se ei siis enää ole yhtä luonnollinen kuin ilma, jota hengitämme.

Tilaa kirja DSL:n sivuilta >>>