Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Nato käyttää Baltiaa Venäjää vastaan

    Arkiston arkiston artikkeli
    27.3.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 12 / 27.3.2009

    Latvia, Liettua ja Viro ovat olleet Naton jäseniä ja viisi vuotta. Länsi käyttää aktiivisesti kolmea Baltian maata paineen luomiseen Venäjää vastaan. Naton yleisen ”Drang nach Osten” -politiikan lisäksi tähän on monia Baltian maihin liittyviä syitä.

    Ensinnäkin, nämä kolme maata eivät allekirjoittaneet tavanomaisten aseiden vähentämissopimusta (TAE), mikä antaa niille mahdollisuuden toimia kontrolloimattomina asevarikkoina.

    Toiseksi, Latvialla, Liettualla ja Virolla on Naton kannalta erittäin hyvä maantieteellinen sijainti. Niiden alueella olevat tutka-asemat kykenevät tarkkailemaan Venäjää sen keskiosaa myöten.

    Kolmanneksi, Baltian maista on tullut ponnahduslautoja Naton itälaajentumiselle. On julkinen salaisuus, että Nato aikoo ennemmin tai myöhemmin vetää jäsenikseen Ukrainan ja Georgian samoin kuin sellaiset entiset neuvostotasavallat kuin Azerbaidzhanin, Armenian ja Moldovan. Baltian maista tuli noiden maiden holhoojia euroatlanttisiin organisaatioihin liittymisen edellyttämien ”uudistusten” toteuttamisessa. Ukrainalaiset ja georgialaiset upseerit voivat esimerkiksi saada sotilaskoulutusta Viron sotakorkeakoulussa.

    Neljänneksi, Baltian maat ovat aina halukkaita lähettämään sotilaita USA:n ja Naton sotiin Irakiin, Afganistaniin ja minne tahansa muualle.

    Viidenneksi, vaikka monilla keskisen Euroopan mailla on enemmän käyttöä Natolle, Baltian maat näyttelevät ilmeisesti tärkeää roolia Naton politiikassa, kun on kyse Venäjän intresseistä entisen Neuvostoliiton alueen suhteen.

    Joidenkin tietojen mukaan Natossa aluksi toivottiin, että Baltian maissa olisi luovuttu Nato-jäsenyyden myötä vihamielisestä asenteesta Venäjään ja jyrkästä menneisyyden tulkinnasta, pantu sulku natsismin ja fasismin ihannoinnille sekä ratkaistu niiden kansallisia vähemmistöjä koskevat ongelmat parhain päin.

    Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut. Näiden maiden Venäjän vastaisuus on entisestään voimistunut ja siinä käytetään entistä vahvemmin neuvostomiehitystulkintaa (minkä dosentti Martti Turtola äskettäin tutkimuksessaan osoitti Viron osalta alkuasetelmaltaan vääräksi). Tätä tulkintaa puolestaan käytetään tekosyynä apartheidin kaltaiseen venäläisvähemmistöjen syrjintään. Natsismia ja fasismia ihannoidaan avoimesti muun muassa vuosittaisten SS-miesten kokoontumisten muodossa, näissä maissa olleista Natsi-Saksan tuhoamisleireistä vaietaan ja Saksan apureina toimineita ja joukkomurhiin syyllistyneitä kutsutaan ”neuvostomiehitystä vastaan taistelleiksi sankareiksi”.

    Nato näyttää mukautuneen tähän menoon ja antavan sille täyden tukensa.

    Kuluneella viikolla Suomikin sotkettiin mukaan tähän soppaan Viron ja sen Helsingin-lähetystön toimiessa primus motorina uusnatsien tekemine filmeineen. Tapahtumaa rauhallisesti protestoineeseen kouralliseen mielenosoittajia suhtauduttiin ”arjalaisella” ylemmyydellä kuin idiootteihin tai rikollisiin. Mitään ei painanut se, että mielenosoitusta ilmoitti tukevansa natsirikollisia vuosikymmeniä jahdanneen Simo Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroff, joka ihmetteli sitä, että Virossa ei ole tuotu oikeuden eteen ainuttakaan virolaista juutalaisten joukkomurhaamiseen syyllistynyttä henkilöä.

    Kaiken kaikkiaan on taas kerran aihetta palauttaa mieleen, että natsismin ja fasismin ihannointi sekä holokaustin kieltäminen on kansainvälisen oikeuden vastainen rikos Näin täysin riippumatta siitä mitä mieltä ollaan Baltian maiden neuvostoajasta.

    ERKKI SUSI


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tuore selvitys toimialojen kyberkypsyydestä piirtää kuvan Suomesta, jossa teknologinen murros kiihtyy, mutta yritysten kyberturvallisuuden kehitys e

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!