ELOKUVA-ARVIO: Hirviötehdas

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 3/2008

1970-luvulla Amerikassa seliteltiin niin kotiväkivaltaa kuin tavaratalojen massamurha-ammuskelujakin Vietnamin sodasta johtuvana jälkitraumana. Yleensä Vietnamin viidakkoon sotimaan lähteneet olivat hyvää tarkoittavia työväen lapsia, jotka muuttuivat pikku hiljaa hirviöiksi jouduttuaan altistumaan kuumuudelle, taudeille ja viholliselle, josta he eivät saaneet tolkkua. Yhtäkkiä jokaisesta vietnamilaisesta lapsesta tai naisesta kasvoi potentiaalinen murhaaja, joka saattoi minä hetkenä hyvänsä räjäyttää heidät taivaan tuuliin.

Hyvää tarkoittavista nuorukaisista tuli hirviöitä, jotka olivat vastuussa julmista sotarikoksista. He tuhosivat kokonaisia kyliä, ja kun nämä hirviöt viimein palasivat Yhdysvaltoihin, he jatkoivat tappamisen tiellä. Tarina saattaa olla jo turhankin tuttu, mutta nyt kun amerikkalaiset ovat Irakissa, kertaus on enemmän, kuin paikallaan.

Olisi houkuttelevaa sanoa, että Paul Haggis keskittyy uudessa elokuvassaan ensisijaisesti tähän ilmiöön, mutta se olisi lyhytnäköistä. In the Valley of Elah (USA, 2007), on saanut nimensä Raamatun mukaan. Raamatussa David tappaa Goljatin sen jälkeen kun filistealaisten sotajoukot yrittivät pelotella israelilaisten pientä armeijaa heidän jättihirviöllään.

Tarinan voi nähdä myös Irak-kontekstissa: suuri USA:n armeija täysvarustetulla asearsenaalillaan voi tulla nujerretuksi jopa pienen vihollisen toimesta, jos armeija on asialleen uskoutunut. Mutta todellisuudessa elokuvan hirviö ei ole sen paremmin USA kuin sen vastustajakaan. Haggisin elokuvan hirviö on puhtauden myytti.

o o o

Hank Deerfield (Tommy Lee Jones) on eläköitynyt upseeri ja vietnamin veteraani, joka asuu vaimonsa (Susan Sarandon) kanssa täydellisessä Kellogg"s-muroperheessä. Heidän Irakissa palvellut poikansa Mike on ilmoitettu kadonneeksi. Mike ei kuitenkaan kadonnut Irakissa vaan kotikamaralla USA:ssa. Deerfield saa selville, että hänen poikansa on murhattu hyvin julmalla tavalla. Hän lähtee ristiretkelle yhdessä ylityöllistetyn poliisin (Charlize Theron) kanssa puhdistaakseen poikansa kunnian vihjauksilta, että hänen kuolemansa liittyivät huumeet. Miehen täytyy saada tietää totuus.

Pian Deerfield löytää jotain epämiellyttävää; todisteita Miken menneisyydestä Irakissa. Kutsuivatko ystävät tätä hyvän perheen poikaa lempinimellä "Doc", koska hänestä oli kiva kiduttaa irakilaisia? Käyttikö hän – kuten monet Irakiin sijoitetut sotilaat – säännöllisesti huumeita?

Kuten Brian De Palman elokuvassa Blow out, näemme hämäriä valokuvia ja videoita, jotka vihjaavat asioihin kuitenkaan koskaan mitään varmistamatta. Saamme kuulla keskustelupätkiä, todisteiden sirpaleita – melkein kuin jotain epämääräisiä Youtube-videoita tai nettisivuja. Vaikka katsojalle syntyy käsitys siitä, että Deerfieldin poika on syyllistynyt Irakissa raakuuksiin, jäämme silti yhtä etäälle Irakista kuten useimmat Internet-surffarit, tai itse asiassa kuten sotilaat itse, jotka ovat niin sekaisin huumeista, että heidän kokemuksensa tuntuvat heille itselleen yhtä etäisiltä.

Loppujen lopuksi jää tunne, että sota on oma maailmansa – tai paremminkin oman maailmamme vastapuoli. Ei ole olemassa oikeita sotilaita, terroristeja, siviilejä tai edes oikeita motiiveja. On olemassa vain se harmaa anarkistinen paikka, minne astuessaan ihminen menettää inhimillisyytensä. Sodassa on vain uhreja – uhreja, joita kuolee verilöylyssä, uhreja, jotka ovat itse alistajia, ja uhreja, jotka tuovat sotatantereen lait mukanaan kotiin.

o o o

Harrastaako Haggis politikointia? Ilman muuta. Ajoittain tuntuu siltä, että juoni ja dialogi on valjastettu enemmän palvelemaan polemiikkia kuin että ne olisivat luonnollinen osa roolihahmoja.

Kaikista puutteistaan huolimatta In the Valley of Elah selviytyy kunniakkaasti. Erityisesti juuri siksi, että se onnistuu kuvaamaan sodan kauheuden juuri välttämällä itse sotatantereen kuvausta. On kyse sodasta, jossa toivo itsessään on hirviö. Ja juuri ne, jotka ajattelevat että väkivalta ja sota voivat taata rauhan ja valoisamman tulevaisuuden, ovat hirviöiden luojia.

RORY WINSTON & MILJA RAUTESAARI

TA * * * * (4/5)