ILMASTO & ENERGIA -LIITE: Rauha on ihmiskunnan ja ympäristön elinehto
Ihmiskunta on historiansa aikana saavuttanut ennennäkemättömän teknologisen ja tuotannollisen tason sekä aineellisen rikkauden. Sen yhtenä kääntöpuolena on aseteknologian kehitys, joka ensimmäisen kerran on mahdollistanut ihmiskunnalle itsetuhon kyvyn.
Ekologinen kriisi, jonka ytimessä on ilmastonmuutos, asettaa ihmiskunnan toisen haasteen, joka vaatii uutta ajattelua sekä yhteiskunnan ja ihmisten arkielämän tottumusten täydellistä uudelleen arvioita. Teollisen sivilisaation tuhoutumisen näkymä on realistinen vielä ennen tämän vuosisadan loppua, ellei nykyiseen kehitykseen saada perustavanlaatuista käännettä.
Sodan ja ekologisen kriisin ongelmiin kietoutuvat myös kysymykset raaka-aineiden rajallisuudesta, kasvavasta sosiaalisesta eriarvoisuudesta kansainvälisesti ja kansallisesti sekä niihin liittyvät etniset ja poliittiset konfliktit. Ihmiskunnalla ei ole enää yksinkertaisesti ydinaseiden ja ilmastonmuutoksen aikakaudella varaa militarismiin, asevaraiseen turvallisuuteen eikä etenkään sotiin.
Militarismi vie voimavaroja
Saksalainen valistusfilosofi Immanuel Kant totesi vuonna 1795 ilmestyneessä, yhä ajankohtaisessa teoksessaan Ikuiseen rauhaan:
"Täytyy tunnustaa, että suurimmat kärsimykset, jotka rasittavat sivistyneitä kansoja, koituvat sodasta, mutta eivät niinkään parhaillaan käytävästä tai jo kestetystä sodasta kuin yhäti jatkuvasta, vieläpä lakkaamatta yltyneestä varustelusta edessä olevan varalta. Tähän tuhlataan valtion kaikki voimat, sen kulttuurin kaikki hedelmät, jotka voitaisiin käyttää vielä korkeamman kulttuurin hyväksi."
Lisääntyvästä militarismista on tulossa keskeinen este ihmiskunnan ilmastomuutoksen vastaiselle toiminnalle. Nykyinen asevarustelu ja uuden aseteknologian kehittäminen ovat viemässä voimavaroja, jotka ovat välttämättömiä globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi.
Vuonna 2008 Yhdysvaltain hallitus varasi varusteluun ja sodankäyntiin 647, 5 mrd. dollaria ja ilmastomuutoksen vastaiseen taisteluun ainoastaan 7,37 mrd. dollaria. Viiden vuoden ajalta laskettuna varusteluun ja ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun käytetyn rahasumman suhde on 97:1.
Öljyn loppuminen tuo konflikteja
Elämme parhaillaan öljykauden ja siihen perustuvan tuotantokoneiston ja mobiliteetin päättymisen aikaan. Hessenin rauhan- ja konfliktintutkimuksen säätiön johtaja Harald Müllerin mukaan nopeasti kasvava energiantarve on tämän hetken suurin vaara maailmanrauhalle.
Ihmiskunnan tietoisuutta on yli 100 vuoden ajan määrittänyt illuusio, että maapallolla olisi öljyä loputtomasti. Ensimmäinen särön tämä illuusio koki 1970-luvun alussa Rooman klubin Kasvun rajat - raportin ja öljykriisin myötä.
Nykyisin yli 90 prosenttia maailmanlaajuisista kuljetuksista tapahtuu fossiilisten polttoaineiden avulla. Nykytuotanto on globaalisti n. 90 miljoonaa tynnyriä/päivä, jonka on arvioitu nykykehityksellä vuonna 2015 nousevan 100 miljoonaan ja vuonna 2030 116 miljoonaan tynnyriin.
Shellin johtajan Jeroen van der Veerin mukaan viimeistään vuodesta 2015 lähtien öljyn ja kaasun tuotanto ei kykene vastaamaan kysyntää. Edessä on huomattava öljyn hinnannousu.
Jos Kiinan öljynkulutus nousisi suhteellisesti samalla tasolle kuin Yhdysvaltojen, niin se nielisi 90 miljoonaa tynnyriä per päivä eli yksinään koko nykyisen päivittäisen öljytuotannon. Amerikkalaisen talousspesialistin Mikkhail Herbergin mielestä kyseinen skenaario ei ole mahdollinen ilman, ettei se johtaisi konfliktiin energiasta Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä.
Biopolttoaineiden ekologinen uhka
Uusi mahdollinen konfliktilähde on biopolttoaineiden tuotanto ja siihen liittyvät kysymykset. Biopolttoaineen tuotantoon sisältyy suuri ekologinen uhka, sosiaalipoliittista räjähdettä ja myös huomattavia taloudellisia ongelmia.
Ensinnäkin laajentuva palmuöljyplantaasien kasvu merkitsee yhtä merkittävintä uhkaa luonnolliselle biodiversiteetille. Samalla biopolttoainetuotanto nostaa elintarvikkeiden hintoja. Esimerkiksi Meksikossa maissista tehtävien tortillojen hinta ehti jo ennen talouskriisiä kaksinkertaistua. Sen lisäksi biopolttoaineen tuotanto on tarjonnut takaportin kansainväliselle yhtiölle tuoda geenimuunnellut kasvit tuotannon piiriin.
Professori Ernst Ulrich von Weizsäckerin mukaan Yhdysvaltojen kiinnostus biopolttoaineisiin on ennen kaikkea sidoksissa ulkopolitiikkaan. Tällä tavalla USA haluaa vapautua liiallisesta öljytuonnin riippuvuudesta. Tällä hetkellä biopolttoaineen tuotanto ja sen laajentuminen vapauttaa enemmän hiilidioksidia ja metaania sademetsien hakkuun muodossa kuin sen käyttö vähentää.
Sosiaalinen eriarvoisuus kasvaa
Räjähdysmäisesti kasvava sosiaalinen eriarvoisuus kansainvälisesti ja kansallisesti on myös yksi tulevien konfliktien lähde. Prosentti maapallon aikuisväestöstä omistaa 40 % kaikesta kaupattavissa olevasta omaisuudesta, tai kuten YK:n raportissa vuodelta 1998 todettiin: kolme maailman rikkainta ihmistä hallitsevat yhteensä suurempaa varallisuutta kuin maailman 48 köyhintä valtiota yhteensä.
Tilannetta kärjistää uusliberalismin mukanaan tuoma yksityistäminen, valtioiden verokilpailu ja taistelu pääomien sijoittumista ja tuotannosta, jotka kaikki lisäävät sosiaalista eriarvoisuutta.
...
JOUKO JOKISALO
Lue lisää Tiedonantajan nro 45/4.12.2009 Ilmasto ja energia -liittestä