KOLUMNI: Venäjästä ja Suomesta
Suomalaista mediaa seuraamalla syntyy käsitys, että Venäjältä ei tule muuta kuin rikollisuutta, korruptiota ja prostituutiota. Lisäksi itänaapurimme on suurin, ellei ainoa, sotilaallinen "turvallisuushaasteemme" eli uhkamme.
Kielteisellä uutisoinnilla haetaan tietenkin revanssia menneiden vuosikymmenten "suomettumisen" ajasta. Samalla se toimii tehokkaana propagandavälineenä Nato-jäsenyyden puolesta. Joku järki pitäisi kuitenkin propagandassakin olla. Nykyinen ilmapiiri alkaa jo pelottavasti muistuttaa 1930-luvun tunnelmia.
* * *
Jotkut ovat esittäneet, että Suomen pitäisi ryhtyä tukemaan Venäjän oppositiota. Se olisikin aika rohkea veto. Mutta miksi tyytyä vain Venäjään? Suomihan voisi ryhtyä mestaroimaan maailmanlaajuisesti tällä saralla, vähän niin kuin Amerikan malliin. Ehkä se olisi sitä uutta aktiivista ulkopolitiikkaa, josta kokoomus on niin paljon puhunut.
Toisinajatteluun ja oppositioihin vallitsee ylipäänsä silmiinpistävän kaksijakoinen suhtautuminen. Erinäisten epäilyttävien maiden kohdalla toisinajattelijoita ylistetään. Venäjän tapauksessa suitsutetaan nimenomaan sitä oppositiota, jota USA:n ulkoministeri Condoleezza Ricekin tapailee – ei tietenkään kommunisteja.
Yhdysvaltojen toisinajattelijoita vähätellään ja pilkataan. Toisinajattelulle ei ole myöskään sijaa esimerkiksi oman maamme EU:lle alisteisessa talouspolitiikassa, jossa vallitsee yhden totuuden pakkovalta.
* * *
Viime aikoina on väitetty, että Venäjän ulkopoliittinen linja olisi koventunut. Tätä on perusteltu muun muassa maan kielteisellä asenteella Naton laajenemiseen omille rajoilleen sekä USA:n Eurooppaan suunnittelemaan ohjuspuolustusjärjestelmään. Mitenkähän USA reagoisi, jos Venäjä ilmoittaisi pystyttävänsä vastaavan järjestelmän Kanadaan?
Naton laajenemisessa ja ohjuspuolustusjärjestelmässä on kyse lännen Venäjän vastaisesta politiikasta. Yhdysvaltoja ja EU:ta ärsyttävät suuresti Venäjän nykyinen itsenäinen rooli maailmannäyttämöllä sekä sen pyrkimys omien etujensa turvaamiseen. Suomi myötäilee läntisiä kantoja.
Entinen pääministeri Paavo Lipponen julisti jo kymmenisen vuotta sitten, että Suomella ei ole enää EU:ssa omaa Venäjän politiikkaa. Tämän seurauksena maamme on ajautunut ulkopolitiikassaan harhateille.
Pitäisi oppia jotain historiasta. Paavo Haavikko on tosin todennut: "Suomi ei voi oppia historiasta, koska me emme tee koskaan virheitä".
TOMMI LIEVEMAA
Kirjoittaja on espoolainen muusikko ja soitonopettaja.