Keywords:
Räpylän kosketusta kohta 20 vuotta
Seppo Lahtinen perusti Kustannusosakeyhtiö Sammakon Turkuun vuonna 1996. Sammakon ensimmäinen julkaisu oli underground-lehti Napa ja ensimmäinen kirja Charles Bukowskin runokokoelma Päivät karkaavat kuin villit hevoset yli vuorten.
– Käänsin Bukowskin runokokoelman huvikseni ja ajattelin, että olisi kiva saada se julkaistuksi jossain. Silloin idea kustantamon perustamiseksi tuli ajankohtaiseksi. Idea kustantamosta tuli 1995 ja Sammakko perustettiin vuonna 1996. Halusin yksinkertaisesti Saada Bukowskin runokokoelman julkaistua, eikä muita suunnitelmia kustannustoimintaan liittyen tuolloin juurikaan ollut. Tämän jälkeen kustantamon toiminta kuitenkin laajeni, Lahtinen toteaa.
Sammakko: viestintuoja alamaailmasta
Sammakko on nimenä persoonallinen.
– Nimi kuvaa mielestäni hyvin pienkustantamoa. Sammakko on eläimenä huvittava ja hauska. Olin kustantamon perustamisvaiheessa kiinnostunut mytologiasta. Esimerkiksi balttien mytologiassa sammakko on eräänlainen viestintuoja alamaailmasta. Sammakolla on runsaasti myyttisiä ominaisuuksia ja se kykenee näkemään erilaisten rajojen taakse. Sammakko on eläimenä myös tunnettu monista saduista, Lahtinen kertoo.
– Sammakkoon sisältyy myös vahvasti huumori ja mikä muu auttaakaan tarpomaan maailmassa paremmin kuin huumori.
Pulu uis syöksi kustantamon kohti positiivista hulluutta
Vaikka Sammakko on vakiinnuttanut ja lunastanut paikansa Suomen kirjallisella kentällä, on sen valikoima edelleen hyvin vastakulttuurihenkistä.
– Sammakon kirjavalikoima on laajentunut pikkuhiljaa. Suuri muutos tapahtui vuonna 2000, kun julkaisimme Heli Laaksosen runokokoelman Pulu uis. Se oli valtava menestys, mahdollisti kustantamolle monia asioita ja syöksi meidät positiivisella tavalla hulluuteen. Teoksen menestys tuli monille yllätyksenä, koska siinä yhdistyvät Turun murre ja runous, eli kaksi epäkaupallisinta asiaa, Lahtinen toteaa.
"Jatkuvan laajentamisen ja kasvun sijaan tulisi olla tyytyväinen siihen, mitä jo on, eikä jatkuvasti tavoitella lisää."
– Olenkin huomannut vuosien varrella sen, että on julkaistava sellaista kirjallisuutta joka omaan itseen kolahtaa ja tekee vaikutuksen.
Lahtinen pitää tärkeänä myös sitä, että kustantamoa ja sen tarjontaa ei laajenneta liikaa.
– On kyettävä pitämään paketti sopivan kokoisena, vaikka kapitalistinen logiikka tosin ”vaatii” meitä haluamaan aina vain enemmän ja enemmän ja suurempaa ja suurempaa. Jatkuvan laajentamisen ja kasvun sijaan tulisikin olla tyytyväinen siihen, mitä jo on, eikä jatkuvasti tavoitella lisää.
Jokainen kirja on itsensä arvoinen
Lahtinen toivoo että Sammakko on kustantamona kiinnostava ja herättää lukijoissa mielenkiintoa.
– Paavo Haavikko totesi aikanaan, että jokainen kirja on itsensä arvoinen. Lukijan näkökulmasta kustantaja ei ole tärkein, vaan kirja ja kirjailija. Kustantajana toivoisin lukijoilta ennakkoluulottomuutta ja uteliaisuutta, eli tutustumista tuntemattomampiin kirjoihin ja kirjailijoihin, koska myös Finlandia ja muiden palkinto-listojen ulkopuolelta löytyy erinomaista kirjallisuutta.
Vuonna 2016 Sammakolta on Lahtisen mukaan luvassa monipuolista ja moniulotteista matskua: muun muassa Liv Törnqvistin sarjakuva-albumi Kielletty hedelmä, Russell Brandin provosoiva ja yhteiskuntakriittinen teos Vallankumous, kaunokirjallisuutta ja juhlavuoden kunniaksi laaja kattaus runoutta.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Urheilu ei ole yhteiskunnasta irrallinen saareke. Jalkapallon mestaruusmittelön alkaessa Tiedonantaja kertoo futisfaneille kisojen poliittisesta historiasta.
Aktiivimallissa työttömillä tehdään ihmiskokeita, toteaa jyväskyläläinen Minna Koponen. Koponen on ollut kirjastoissa, toreilla ja turuilla keräämässä nimiä mallin kumoamista vaativaan kansalaisaloitteeseen.
Vilho Sohkasen klassikkoteosta sarjakuvaksi muokkaava Viljami Vaskonen sanoo, että päiväkirjan ajankohtaisuus ei rajoitu vuoden 1918 tapahtumien merkkivuoteen.
- 1 / 30
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.