Varallisuus- ja kehityserot globaalien ongelmien taustalla
Monet kansainväliset ongelmat kumpuavat suurista varallisuus- ja kehityseroista maailman eri maiden välillä. Jakolinjat köyhän etelän ja rikkaan pohjoisen välillä näkyvät monella tasolla edelleen vahvasti. Kaikki kehitysmaatkaan eivät kuitenkaan ole luokiteltavissa yhteen samankaltaiseen nippuun. Tämä käy ilmi Gaudeamuksen tuoreesta Kehityksen tutkimus –kirjasta.
Kehitysmaat eroavat lähtökohdiltaan merkittävästi toisistaan.
Kehitysmaat eroavat lähtökohdiltaan merkittävästi toisistaan. Maiden vertailussa käytetään tulotason lisäksi esimerkiksi elämänlaatua tarkastelevia mittareita. Kaupunkien elintaso ylittää usein maaseudun, joten muuttoliike virtaa myös kehitysmaiden sisällä. Teollistuminen, konfliktien ehkäiseminen ja tasapainoinen osallistuminen maailmantalouteen muodostavat tärkeät portaat valtionrakennuksessa. Globaaliksi eteläksi kutsutuilla mailla ei ole silti mitään yhdenmukaista etenemistietä.
Maailmankaupan lisäksi ilmasto- ja ympäristökysymykset aiheuttavat jännitteitä pohjoisen ja etelän välille. Kehitysmaat ovat myös keskenään eri tasoilla päästöjen ja luonnonvarojen hyödyntämisen suhteen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti köyhimpiin valtioihin. Ympäristökysymyksiä ratkovia liikkeitä syntyy kuitenkin yhä useammin kehitysmaiden paikallisyhteisöjen piirissä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
SKP vietti kymmenen vuotta sitten vappua tunnuksella Irti porvareista! Taiteilija Jani Leinonen suunnitteli SKP:lle tuolloin vapputunnuksen, jossa ilmassa oleva nyrkki viestii kapinasta, uhmasta, yhtenäisyydestä ja voimasta.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?
Mitä tapahtuu, kun hoitajat, opettajat ja matalapalkkaiset työläiset nousevat kapitalistisen järjestelmän marginaalista politiikan keskiöön? Chilessä vastataan nyt: kommunisti Jeannette Jara voitti vasemmiston esivaalit ja tavoittelee marraskuussa maan presidenttiyttä. Hänen kampanjansa ei nojaa suurpääoman lahjoituksiin, vaan työväenluokan vaatimuksiin – elämiseen riittävään palkkaan, julkiseen terveydenhuoltoon ja demokratiaan, ei diktaattorien perintöön. Kun vanhan vallan edustajat pyrkivät palauttamaan Pinochetin aikaisen järjestyksen, Jaran ehdokkuus on muistutus siitä, että historiaa ei tarvitse toistaa – sen voi myös murtaa. Tämä ei ole vain Chilen, vaan koko työväenliikkeen taistelun paikka.
Euroopan puolustusteollisuus kamppailee aseiden, raaka-aineiden, tuotantokapasiteetin ja teknologisen ylivoiman puutteessa samalla, kun konfliktien määrä maailmassa kasvaa. Suomi on nostettu mallimaaksi, jossa puolustusteknologia, tekoäly ja metaversumi yhdistyvät yhä tiiviimmin siviilielämään. Tämä muutos ei ole yksittäinen kehityskulku, vaan osa laajempaa rakennemuutosta, jossa turvallisuuslogiikka tunkeutuu osaksi jokapäiväistä elämäämme – koulutuksesta liikenteeseen ja energiainfrastruktuurista viestintään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.