Tuulivoimavuosi 2016 toi Suomeen lähes miljardin investoinnit
Suomalaiseen tuulivoimaan investoitiin vuonna 2016 lähes miljardi euroa. Investoinnit mahdollistivat ennätysmäärän uusia tuulivoimaloita. Myös tuulisähköntuotanto kasvoi lähes kolmanneksen. Viime vuoden tuulivoimatuotannolla voitaisiin kattaa esimerkiksi koko Pohjanmaan maakunnan vuosittainen sähkönkulutus.
”Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuoden aikana yli 50 prosenttia.”
Tuulivoimarakentaminen on nyt Suomessa vilkkaimmillaan ja vuonna 2016 rikottiin jo tuttuun tapaan edellisvuosien ennätyksiä. Viime vuoden aikana Suomeen rakennettiin ennätykselliset 182 uutta voimalaa, joiden yhteenlaskettu teho on 570 MW. Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi 1 533 MW:iin, ja voimaloita on nyt 552 kappaletta. Sähköä tuulivoimalla tuotettiin viime vuoden aikana 3,1 TWh. Vuoden 2016 tuulisähköntuotannolla voitaisiin kattaa esimerkiksi koko Pohjanmaan maakunnan vuosittainen sähköntarve. Koko Suomen sähkönkulutuksesta tuulivoimalla katettiin viime vuoden aikana 3,6 prosenttia.
– Suomen tuulivoimakapasiteetti kasvoi viime vuoden aikana yli 50 prosenttia. Voimakas kasvu on osoitus siitä, että oikein asetetut tavoitteet yhdistettynä kannusteisiin mahdollistavat miljardiluokan investoinnit puhtaaseen energiaan. Kotimaisen uusiutuvan energian hyödyntäminen edellyttää jatkossakin selkeää ja pitkäjänteistä poliittista tahtotilaa, tavoitteita ja kannusteita niin tuulivoimaan kuin muuhunkin uusiutuvaan energiaan. Tuulivoimalla on kasvava rooli osana monipuolista ja kustannustehokasta suomalaista energiapalettia, toteaa Suomen Tuulivoimayhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Jari Suominen.
”Energiamarkkinat ovat murroksessa meillä ja maailmalla.”
– Vaikka vuosi 2016 ei ollut tuulisuudeltaan parhaimpia, on ollut hienoa nähdä, että suomalaisella tuulivoimalla on katettu ajoittain jopa 10-18 prosenttia sähkönkulutuksesta. Tuulivoima on aivan viimeistään nyt kasvanut marginaalista merkitykselliseksi osaksi suomalaista energiantuotantopalettia. Energiamarkkinat ovat murroksessa meillä ja maailmalla, ja muutosvastarinta näkyy välillä koventuneina äänenpainoina. On hyvä, että energiasta keskustellaan – uskon, että se on puhtaamman energiatuotannon lisääntymisen ja energiamurroksessa onnistumisen edellytys, kommentoi Suomen Tuulivoimayhdistyksen toiminnanjohtaja Anni Mikkonen.
Myös vuodesta 2017 ennustetaan erityisen vilkasta tuulivoimarakentamisen vuotta, ja uutta kapasiteettia odotetaan rakentuvan noin 600-700 MW. Vuonna 2011 voimaantullut uusiutuvan energian syöttötariffi sulkeutuu tuulivoiman osalta ja syöttötariffiin pääsevien tuulivoimahankkeiden pitää olla hyvin pitkälle rakennettuina kuluvan vuoden loppuun mennessä.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.