Jyväskylän voimanainen ei iske hanskoja tiskiin

Jyväskyläläinen Riitta Tynjä on pitkän linjan kommunisti ja kuntapoliitikko: Tynjä oli pitkään mukana SKP:n keskuskomiteassa, mutta jättäytyi pois, koska halusi antaa tilaa puolueen nuoremmille jäsenille. Tämän lisäksi hän on toiminut muun muassa puolueen varapuheenjohtajana vuosina 1996 – 2004 sekä kuulunut SKP:n poliittiseen toimikuntaan 1996 – 2007 ja toistamiseen vuosina 2013 – 2016. Jyväskylän kaupunginvaltuustoon Tynjä nousi ensimmäisen kerran SKDL:n riveistä vuonna 1989 ja vuosien 2001 – 2017 välisenä aikana hän on toiminut yhtäjaksoisesti jyväskylässä SKP:n kaupunginvaltuutettuna. Valitettavasti kevään kuntavaaleissa SKP jäi myös Jyväskylässä ilman valtuustopaikkoja. Monet jyväskyläläiset luottavat kuitenkin edelleen Tynjään: 440 henkilöä antoi kuntavaaleissa äänensä tälle rautaisesti kansan puolesta taistelevalle voimanaiselle. Nainen on edelleen tulta ja tappuraa.

Kevään kuntavaaleista

Olet ollut pitkään politiikassa mukana: mikä sai sinut aikanaan lähtemään mukaan politiikkaan?

– Olen ammatiltani sosiaalityöntekijä. Toimin sosiaalityöntekijänä Jyväskylän kaupungilla vuodesta 1975 alkaen aina eläkeikääni eli vuoden 2016 kesäkuuhun asti. Näin työni kautta, miten poliittiset päätökset vaikuttavat ja näkyvät ihmisten arjessa. Koin tärkeäksi, että yksilötason sosiaalityön lisäksi vaikutan asioihin myös poliittisen päätöksenteon kautta.

Tynjä on toiminut vuodesta 2001 lähtien yhtäjaksoisesti SKP:n kaupunginvaltuutettuna. Kevään kuntavaaleissa Jyväskylässä ei kuitenkaan onnistuttu saamaan SKP:n edustajaa vaaleissa läpi.

– Monet niistä äänestäjistä, jotka edellisissä kuntavaaleissa antoivat äänensä SKP:lle, äänestivät nyt vasemmistoliittoa ja vihreitä. Vasemmistoliitto ja vihreät ovat kumpikin valtakunnallisella tasolla oppositiopuolueita: puolueet ovat kyenneet hyödyntämään oppositioasemaansa.

– Jyväskylässä kyseisten puolueiden ehdokkaista monet toivat muun muassa vaalikonevastauksissa esille radikaaleja näkemyksiään kuntapolitiikkaan ja toteutettavaan päätöksentekoon liittyen. Menetimme tämän seurauksena paljon ääniä, koska radikaalin vaihtoehdon ajateltiin löytyvän vasemmistoliiton ja vihreiden keskuudesta. Poliittinen elintilamme pieneni, koska monet SKP:tä aikaisemmissa vaaleissa äänestäneet, äänestivätkin nyt vihreitä ja vasemmistoliittoa, jotka hyödynsivät omassa kampanjoinnissaan SKP:lle tuttuja teemoja.

– SKP:n kannalta vaalitulokseen vaikutti Jyväskylässä negatiivisessa mielessä myös se, ettei listallamme ollut yhtään alle kolmikymppistä nuorta. Nuoret äänestivät vilkkaasti, eivätkä he löytäneet listaltamme ehdokasta, johon olisivat voineet samaistua tai jonka olisivat kokeneet omakseen.

”Olen saanut kuntalaisilta palautetta, jossa minua on kiitelty siitä, että olen toiminut valtuustossa kriittisenä äänenä, joka paneutuu esityslistalla oleviin asioihin, pistää hanttiin, sanoa suoraan sekä uskaltaa puuttua epäkohtiin.”

Tynjä keräsi kuntavaaleissa hyvän henkilökohtaisen äänisaaliin: 440 ääntä. Mistä äänimääräsi kertoo ja mihin suosiosi kuntalaisten keskuudessa perustuu eli mitä olet tehnyt oikein toimiessasi valtuutettuna?

– Olen saanut kuntalaisilta palautetta, jossa minua on kiitelty siitä, että olen toiminut valtuustossa kriittisenä äänenä, joka paneutuu esityslistalla oleviin asioihin, pistää hanttiin, sanoa suoraan sekä uskaltaa puuttua epäkohtiin. Jyväskyläläisessä mediassa minua on luonnehdittu jopa valtuuston omatunnoksi.

– Jyväskylään valtuustoon valituista yli puolella henkilökohtainen äänimäärä jäi alhaisemmaksi kuin itselläni: vaalijärjestelmämme on mitä se on. Jostakin luin, että vaalijärjestelmämme avulla pienempien puolueiden toimintamahdollisuuksia pyritään rajoittamaan.

Tynjän mukaan SKP:llä on ollut Jyväskylän kaupunginvaltuustossa tärkeä kriittisen äänen rooli.

– Nyt on vaarana se, ettei kriittisiä ja asioita kyseenalaistavia puheenvuoroja salissa enää kuulla, vaan kaikki sujuu yleisen konsensuksen hengen mukaisesti, ja mikä pahinta kritiikittömästi.

– Emme luonnollisestikaan meinaa jättää valtuustoa rauhaan, vaan seuraamme tarkasti valtuuston tapahtumia ja puutumme epäkohtiin. Jatkamme muun muassa kunnallispoliittista opintokerhotoimintaamme, missä olemme käsitelleet valtuustossa esillä olevia asioita.

– Toimintamme on aikaisemmin pyörinyt ehkä liikaakin valtuuston esityslistan ympärillä. Tavoitteenamme onkin, että saamme kuntalaisten äänen kuuluviin: yksi tapa tähän on kuntalaisaloite. Jyväskylässä on myös kiitettävästi asukasraateja, joihin on hyvä mennä mukaan ja sitä kautta tuoda päättäjien tietoisuuteen eri näkökulmia, joilla kaupunkia voitaisiin kehittää asukasystävällisemmäksi.  Tulemme myös luonnollisesti tekemään SKP:n vaaliohjelman mukaisesti töitä kunnallisen päätöksenteon avoimuuden puolesta.

Tärkeä valtuustoaloite

Tynjä teki huhtikuun lopulla valtuustoaloitteen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen aseman parantamiseksi kaupungin palveluissa.

– Puutuin asiaan sen takia, että vaalien aikana eräs nuori tuli vaaliteltalla puhumaan siitä, etteivät asiat ole sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohdalla kaupungissa niin hyvin kuin pitäisi: lupasin viedä asiaa eteenpäin. Jyväskylässä asuu paljon sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvia: kaikilla pitää olla oikeus opiskella, osallistua ja käyttää kaupungin palveluja pelkäämättä syrjintää.

”Sosiaali- ja terveyspalveluissa on pahimmillaan saatettu evätä palveluita seksuaalisen suuntautumisen takia tai homoseksuaalisuus on voitu tulkita syyksi mielenterveyden ongelmiin ja ihminen on ohjattu jo ennestään kuormittuneiden psykiatristen palveluiden piiriin.”

Valitettavasti syrjimättömyys ei aina toteudu. Nuorisotutkimusseuran Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimushankkeen tulosten perusteella sateenkaarinuoret kokevat syrjintää sekä koulussa että sosiaali- ja terveyspalveluissa.

– Sosiaali- ja terveyspalveluissa on pahimmillaan saatettu evätä palveluita seksuaalisen suuntautumisen takia tai homoseksuaalisuus on voitu tulkita syyksi mielenterveyden ongelmiin ja ihminen on ohjattu jo ennestään kuormittuneiden psykiatristen palveluiden piiriin.

Osana Yhdenvertainen vanhuus -projektia kartoitettiin sateenkaarisenioreiden kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista.

– Hieman yli sadasta yli 50-vuotiaasta vastaajasta 30 prosenttia oli jättänyt käyttämättä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita epäasiallisen kohtelun pelossa. Väestön ikääntyminen edellyttääkin palveluiden kehittämistä. Ikäihmiset eivät ole, eikä heitä tulee pitää yhtenäisenä joukkona. Haasteita voi olla etenkin asumispalveluiden piiriin hakeuduttaessa: monia askarruttaa se, miten hoitohenkilöstö suhtautuu hakijan identiteettiin ja seksuaaliseen suuntautumiseen.

Tynjän mukaan syrjivien ja epäasiallisten käytäntöjen takana voi olla tiedon ja osaamisen puute.

– Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asemaan voidaan vaikuttaa lisäämällä työntekijöiden tietoisuutta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta. Tämä koskee kaikkien hallinnonalojen työntekijöitä, mutta erityisesti sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetus- ja nuorisotoimessa työskenteleviä.

– Esitin valtuustoaloitteessani, että selvitetään kaupungin työntekijöiden tarve koulutukseen sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamisessa etenkin sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä opetus- ja nuorisopalveluissa. Tämän lisäksi tulee ryhtyä toimiin sen varmistamiseksi, että jokaisella asiakkaiden kanssa työskentelevällä on vähintään perustiedot sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta.

Ihmisten pariin!

SKP menestyi kuntavaaleissa valtakunnallisesti heikosti: mitä on mielestäsi tehtävä, jotta ihmiset saadaan vakuuttuneiksi siitä, että SKP:llä on tärkeä rooli poliittisessa päätöksenteossa?

– Toimintakulttuuriamme on päivitettävä: yhteyksiä kansalaisiin ja kansalaisjärjestöihin on vahvistettava. On tärkeää, että olemme nykyistä laajemmassa mittakaavassa oman järjestötyömme ohella tekemisissä kaikkien muutosta haluavien kanssa. Tärkeiden poliittisten kysymysten kohdalla SKP:n on kyettävä liittoutumaan ja tekemään yhteistyötä, jotta kykenemme saavuttamaan tavoitteitamme. Toki SKP on puolueena eri asia kuin esimerkiksi vasemmistoliitto, mutta joidenkin asioiden kohdalla yhteistyö on järkevää.

”Pitää muistaa, ettei puolue ole olemassa ainoastaan vaaleja varten: SKP:llä on myös muita tavoitteita.”

Puolueen tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että SKP:n nimi painautuu ihmisten mieliin ja puolueen kannatus saadaan nousuun.

– Pitää muistaa, ettei puolue ole olemassa ainoastaan vaaleja varten: SKP:llä on myös muita tavoitteita. Vaalit ovat toki yksi mittari ja se kertoo siitä, miten olemme onnistuneet politiikassamme sekä luomaan yhteyksiä kansanjoukkoihin. Tähän onkin kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota ja töitä on tehtävä entistä rajummin!

– Myös puolueen toimintakulttuuria on kehitettävä ja saatava nuoret sitä kautta kiinnostumaan SKP:stä. Puolueessa harjoitettava kokouskulttuuri on edelleen varsin perinteistä ja omissa porukoissa pyörimistä, eikä se välttämättä vetoa nuorisoon. Toimintamme tulisi olla avoimempaa: sitä kautta voisimme saada uusia innokkaita tekijöitä mukaan puolueen toimintaan. On myös tärkeää kyetä karistamaan kokoussalien pölyt harteilta eli mennä toreille ja turuille ihmisten pariin kertomaan poliittista tavoitteistamme, Riitta Tynjä päättää.