Köyhyys tappaa
Vaikka suomalaisten terveys on kokonaisuutena viime vuosikymmeninä parantunut, on tuloryhmien välinen terveyden kuilu edelleen suuri. Joidenkin tulosten mukaan ero köyhien ja rikkaiden välillä on jopa kasvanut.
Köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat.
– Elinajanodotteen erot ovat hieman kaventuneet viime vuosina, mutta koetun terveyden erot ovat kasvaneet sitten viime laman 2008, toteaa THL:n tutkimusprofessori Sakari Karvonen.
Raportissa tarkastelluista indikaattoreista suurimmat tuloryhmien väliset terveyserot näkyvät ikävuosien 25 ja 80 välillä tapahtuneiden kuolemien vuoksi menetettyjen elinvuosien määrässä; köyhimmät elävät keskimäärin huomattavasti lyhyemmän elämän kuin rikkaat. Pienimmät terveyserot ovat taas itse raportoiduissa kansantaudeissa, joita sairastetaan kaikissa tuloryhmissä.
Tulokset käyvät ilmi THL:n uudesta katsauksesta, johon on koottu tutkimustuloksia terveyden tuloryhmittäisistä eroista ja näiden erojen kehityksestä. Julkaisu on osa Suomen sosiaalinen tila -sarjaa.
Terveyserot voivat juontaa juurensa elämän alkuvaiheisiin
Tuloryhmien väliset terveyserot eivät johdu vain koulutuksesta ja ammattiasemasta, vaan osa juontaa juurensa elämän alkuvaiheisiin ja lapsuuden sekä nuoruuden perhetilanteeseen. Tämän lisäksi terveyspalvelujärjestelmä on rakenteeltaan eriarvoistava, sillä hyvätuloiset käyttävät tarpeisiinsa nähden enemmän palveluja kuin pienituloiset.
– Kokonaisuutena on kyse yleisemmästä eriarvoisuudesta, jonka seurauksena hyvä- ja huonotuloisten arkielämä ja elinolot eroavat tavalla, joka ilmenee terveydessä, Karvonen jatkaa.
Alkoholinkäyttö yksi syy kuolleisuuseroihin
Alkoholiin liittyvät kuolemat selittävät merkittävän osan tuloryhmien kuolleisuuseroista. Tuloryhmät eivät niinkään eroa käytetyn alkoholin määrän suhteen vaan kyse on enemmän erilaisista juomatavoista, joista aiheutuu eri tavalla haittoja niin käyttäjille kuin heidän läheisilleen.
– Terveyserojen kaventaminen edellyttää muutoksia palvelujärjestelmään, ihmisten elintapoihin sekä rakenteellisen tasoon, kuten köyhyyteen, epätasa-arvoon ja syrjintään, koulutukseen, työoloihin ja asumiseen. Erilaiset tukitoimet tulisi kohdentaa erityisesti heikommassa asemassa oleville, Karvonen sanoo.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
Katso täältä printtilehden numero 07/2024 juttusisältö ja tilaa Tiedonantaja!
- 1 / 326
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tuoreessa raportissa esitellään vuosina 2016–2023 tehdyn perinnebiotooppien eli perinneympäristöjen inventoinnin tulokset. Tieto Suomen perinnebiotoopeista on lisääntynyt 1990-luvusta, mutta hoidettuja perinnebiotooppeja on luontotyyppien ja lajiston säilymisen kannalta edelleen liian vähän. Monelle uhanalaiselle kasvi- ja hyönteislajille ne ovat ainoa mahdollinen elinympäristö.
Terveydenhuollon riittämättömät resurssit ja STEA-rahoituksen karsiminen sotejärjestöiltä osuvat kipeästi niihin vanhempiin, jotka saavat lapsensa tulevaisuudessa. Jo tällä hetkellä näkyvät ilmiöt, kuten vanhempien uupumus ja nuorten pahoinvointi, tulevat hyvin todennäköisesti lisääntymään.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.