Ayn Rand on dekkariksi naamioitua propagandaa
Ayn Randin vastasuomennettu Kun maailma järkkyi (Minerva 2017, alkup. Atlas Shrugged 1957) on pähkähullua ja kieroutunutta roskaa.
Rand (1905-1982) oli venäläissyntyinen, Yhdysvaltoihin muuttanut kirjailija ja kapitalismin puolustaja, josta on tullut etenkin uusliberalistisen talousajattelun ja egoismin guru.
Vaikka Randin teos on fiktiota, siitä on tullut monille kapitalismin ylistyslaulu. Randin suomalaisiin faneihin lukeutuu muun muassa Björn Wahlroos. Yleisesti kirjaa pidetään huonosti kirjoitettuna ja sekavana, mutta sen kulttuurinen merkitys on ollut valtava – valitettavasti.
Taattua Trump-laatua
Tutkija Camilla Kantola toteaa, että Ayn Randin Kun maailma järkkyi –teos etenee kyllä vauhdikkaasti, mutta juoni on suunnilleen yhtä laadukas kuin Donald Trumpin puheet.
Kantola on kirjoittanut vielä julkaisemattoman artikkelin, jossa hän vertaa Randia toiseen kirjailijaan, vasemmistolaiseen Ursula Le Guiniin, joka on hahmotellut toisenlaista utopiaa muun muassa Osattomien planeetta -kirjassaan.
– Kun maailma järkkyi on jonkinlaiseksi dekkariksi naamioitu kasa propagandaa ja omituista fantasiointia. Yhdessä kohtaa kirjan sankari pitää vähintään 50-sivuisen jaarittelevan saarnan radiossa, ja toisessa kohtaa kirjan pääantagonisti yrittää kiduttaa kirjan sankaria, mutta kaatuu maahan aivot pysyvästi tiltanneina vain siksi, että tajuaa yhtäkkiä olleensa ideologisesti väärässä! huomauttaa Kantola.
”Demokraattisesti valittu parlamentti on tarinassa pelkkä epäpätevä sosialistien turmeluksen pesä.”
Myös muukin juoni perustuu hänen mielestään täysin sankarin äärettömään kaikenvoittavaan tahdonvoimaan ja nerouteen ja antagonistien epävarmuuteen, rumuuteen ja epäpätevyyteen.
– En ymmärrä, miten tarinaa mitenkään voi käyttää oikean yhteiskunnallisen ajattelun inspiraationa: onko yhtäkään yhteiskuntaa, joka roikkuu täysin yhden ainoan – tai edes kymmenen – asiantuntijan varassa, ja kukaan muu ei käytännössä osaa mitään?
– Toki myös demokraattisesti valittu parlamentti on tarinassa pelkkä epäpätevä sosialistien turmeluksen pesä, joten tavoiteltu "vapaus" lienee Randille ilmeisesti käytännössä sitä, että kourallinen päteviä suuromistajia hallitsee miljoonia tyhmiä tallaajia, jotka eivät osaa ajatella itse.
Oksettavaa ihmisvihaa
Kirjan lopussa päähenkilö päätyy vetäytymään kapitalistiseen kartanoon kahden miehensä kanssa. Romanttisiin suhteisiin liittyy myös väkivaltainen seksuaalinen hierarkia, jossa miesten egoistiseen, kapitalistiseen tahdonvoimaan alistuminen pakosta on naispäähenkilön fantasioiden kohde.
– Jos kuitenkin joutuu joskus lukemaan Randin kirjan ja se kaikki ihmisviha oksettaa liikaa, suosittelen lukemaan Ursula Le Guinin Osattomien planeetan seuraavaksi. Näin tehdessä tulee myös nopeasti aika selväksi, kumpi kirjailija haluaa todella olla yhteiskuntakuvauksessaan älyllisesti rehellinen, kysyä aitoja kysymyksiä tai on oikeasti tutustunut yhteiskuntatieteisiin! vinkkaa Kantola.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tiedonantajan numeros 09/2024 on ilmestynyt. Katso lehden sisällys täältä.
Tiedonantaja-festivaali kokoaa jälleen eri alojen aktivisteja, tutkijoita, poliitikkoja, artisteja ja kansainvälisiä vieraita etsimään vaihtoehtoisia ulospääsyjä sodista, ympäristökriisistä, median yksipuolisuudesta ja politiikan vaihtoehdottomuudesta. Festivaali järjestetään viikonloppuna 19.-20. lokakuuta 2024 Vantaan Myyrmäessä Myyräncolo -kulttuurikeskuksessa.
- 1 / 328
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Kirjallisuuslajina dekkari on voimakas yhteiskunnallisen todellisuuden kommentoija, vaikka kirjallisuus on itsessään myös heijastuma tästä todellisuudesta, kuten kaikki kulutettava kulttuuri. Marxilaisen kirjallisuustieteilijä Robert Tallyn mukaan USAn aloittaman terrorisminvastaisen sodan ja uusliberalismin hegemonisen aseman myötä kirjallisuus- ja kulttuurikritiikki on yleisellä tasolla menettänyt hampaansa
Kesällä luetaan dekkareita. Historiallisesti dekkari- ja jännityskirjallisuus on omannut hyvin vasemmistolaisia ja kommunistisia sävyjä ja tästä ovat monet kirjailijat saaneet myös kärsiä.
Petteri Orpon johtama oikeistohallitus kohtelee kulttuurialaa todella kovalla kädellä. Minja Kosken mielestä hallituksen tekemät leikkaukset kulttuuriin ja muuallekin yhteiskuntaan aiheuttavat suurta surua. Koski löytää silti myös toivon pilkahduksia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.