SKP:n pääsihteeri
Tiedonantajan toimituskunnan jäsen
Suomen puolustusmenoihin roima nousu
Valtiovarainministeriö esittää vuoden 2021 budjetissa merkittävää lisäystä puolustusmenoihin. Puolustusministeriölle on tulossa vuodelle 2021 yhteensä 4,87 miljardia euroa. Tämä on 1,70 miljardia euroa (54 %) kuluvan vuoden talousarviota enemmän.
Puolustusmenoja kasvattaa ennen kaikkea hävittäjähankintaan varautuminen. Ilman HX-hankkeen osuutta hallinnonalan määrärahojen lisäys on 0,7 prosenttia ja aiheutuu pääasiassa siitä, että menoihin tehdään kustannustason noususta johtuvia tarkistuksia.
Mikäli budjettiesitys menee läpi tällaisenaan, se tarkoittaa sitä, että puolustusbudjetin osuus bruttokansantuotteesta nousee nykyisestä 1,4 prosentista kahteen prosenttiin.
Hävittäjien rahoitus
Hävittäjien kalleudesta on käyty laajaa kansalaiskeskustelua, jossa on vaadittu hankkeen uudelleen arviointia. Tätä vaatii muun muassa Lotta Laaksosen alulle laittama kansalaisaloite. Valitettavasti aihe ei vieläkään ole tullut avatuksi hallituksen sisällä tai edes eduskunnassa. Hankinnan kustannusvaikutukset näkyvätkin nyt annetussa budjettiesityksessä.
Puolustusministeriön toimeksiannosta 24.6.2020 laaditun muistion mukaan Hornet-kaluston elinkaaren jatkamisen kokonaiskustannukset viidelle vuodelle olisivat kokonaisuudessaan noin 1,8 - 2,4 miljardia. Puolustusvoimat pitää tätä noin 420 miljoonan euron vuosikustannusta kalliina, mutta HX-hankkeen kustannuksiin verrattuna kustannus on pieni. Täysi mahdollisuus aikalisänottamiseen on siis edelleen olemassa.
Puolustusministeriö esittää Hornet-kaluston suorituskyvyn täysimääräiseksi korvaamiseksi 10 miljardin euron rahoitusta. Esitys on talouspoliittisen ministerivaliokunnan syksyllä 2019 tekemän linjauksen mukainen. Hankintamenot tulevat ajoittumaan kahdelletoista vuodelle.
Vuoden 2021 talousarvioon esitetty rahoitus jakautuu 9,4 miljardin euron suuruiseen ”Monitoimihävittäjien hankinta” –tilausvaltuuteen, josta vuoden 2021 osuus on 900 miljoonaa euroa sekä 579 miljoonan euron suuruiseen tilausvaltuuden ulkopuoliseen rahoitukseen.
Koneiden hankinnan lisäksi on rahoitettava kotimaassa rakennettava infrastruktuuri, palkattava määräaikainen henkilöstö ja erilaiset projektista itsestään koituvat kustannukset. Vuoden 2020 talousarviossa on hankinnan kokonaisrahoituksesta käytetään noin 20 miljoonaa euroa hankintapäätöstä edeltävään valmisteluun.
Kaikkiaan hävittäjien hankinnan on arvioitu rasittavan Suomen taloutta kaikkiaan 12 vuotta, jonka jälkeen muodostuvat kulut muodostuisivat pääosin erilaisista ylläpitokustannuksista. Myös näiden vaikutukset talouteen on arvoitu huomattaviksi. Yleisesti todennäköisimpänä pidettävän F-35 hävittäjän elinkaarikustannuksilla YLE on arvioinut hankintakulujen lisäksi Suomelle koituvan maksettavaksi vähintään noin 23 miljardia erilaisia käyttö- ja huoltokustannuksia. Tämä tulisi nostamaan puolustusmenojen osuutta bruttokansantuotteesta vielä huomattavasti vuoden 2021 arvioitua tasoa korkeammaksi.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Laajassa Kansainvälisen naistenpäivän artikkelissa Tiina Sandberg käsittelee Suomessa vallitsevaa tilannetta naisiin kohdistuvan väkivallan suhteen sekä kysymystä militarismista ja naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Suomen tilanne on paljon huonompi, kuin voisi kuvitella. Tasa-arvon mallimaassa naiset joutuvat erittäin usein väkivallan uhreiksi.
Tokion yliopistossa apulaisprofessorina toimiva filosofi Kohei Saito kertoi Helsingin yliopiston Post-Fossil and Post-Capitalist Futures -tapahtumassa siitä, miten hän näkee ihmiskunnan tulevaisuuden rakentuvan sosialismin pohjalta ja perustuvan niukkuuteen. Parasta hänen visiossaan on, ettei se pidä sisällään vaatimuksia epävarmoille teknologisille läpimurroille tai muille Deus ex Machina ratkaisuille, joihin monet muut tarttuvat.
Turkin kommunistisen puolueen pääsihteeri Kemal Okuyan avaa poliittisen Islamin merkitystä poliittisena voimana. Palestiinalaisten vastarinnan pelkistäminen pelkkään Hamasiin on vakava virhe. Sekulaari yhteiskunta on välttämätön edellytys edistykselle myös Islamilaisessa maailmassa.
- 1 / 20
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
527 valtuutettua ja varavaltuutettua ei ole ilmoittanut vaalirahoitustaan määräajassa. VTV uhkaa poliitikkoja nyt 7000 euron sakolla. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan ilmiö on toistuva ja huolestuttava. Kyse ei ole pelkästä unohtamisesta vaan vallan piilottamisesta. Demokratia tarvitsee läpinäkyvyyttä – ei hiljaisuutta.
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.