Kreikan kommunistinen puolue KKE vaalivoittoon Kreikan parlamenttivaaleissa
Kreikan kommunistinen puolue KKE oli selvä voittaja maan viime sunnuntain parlamenttivaaleissa. Puolue lisäsi äänimääräänsä 126 000:lla saaden valtakunnallisesti 7,23 prosenttia eli yhteensä 425 795 äänistä. Tämä oikeuttaa puolueen 26 paikkaan 300-paikkaisessa parlamentissa. Lisäpaikkoja viime kauteen verrattuna tuli 11 kpl.
KKE lisäsi kannatustaan varsinkin suurten kaupunkien työläisvaltaisilla asuinalueilla, joilla se sai jopa 10% äänistä. Äänestysalueita oli 13, ja niistä 12:ssa KKE sai reilusti lisää ääniä, joissain jopa 42% enemmän kuin viime vaaleissa vuonna 2019.
Maan hallitseva oikeistolainen Uusi demokratia -puolue sai vaaleissa 146 paikkaa ja päätti olla liittymättä hallituskoalitioon toisen puolueen kanssa varmistaakseen absoluuttisen enemmistön parlamentissa. Tämän seurauksena maa on menossa kohti uusia parlamenttivaaleja, jotka järjestetään todennäköisesti 25. kesäkuuta 2023. Vaalit järjestetään uuden vaalilain mukaisesti, joka takaa kärkipuolueelle 40 lisäpaikkaa, mikäli se mahdollistaa yhden puolueen hallituksen muodostamisen. Säilyttääkseen 26 paikkaansa KKE:n on kerättävä uusissa vaaleissa lisää ääniä.
Uudet sosiaalidemokraattiset puolueet Syriza ja MeRA25 menettivät paikkoja. Syriza sai 71 paikkaa entisten 86 tilalle. MeRA25 ei ylittänyt 3% äänikynnystä ja menetti 9 paikkaansa. Vanha sosiaalidemokraatinen Pasok sen sijaan lisäsi kannatustaan yli 3% ja lähes tuplasi paikkansa 22:sta 41 paikkaan. Paikkojaan lisäsi kuudella myös kansallismielinen oikeistolainen Hellenic Solution (Kreikkalainen ratkaisu), joka sai 16 paikkaa.
KKE:n keskuskomitea arvioi tulosta 22.5. "myönteiseksi askeleeksi kielteisessä voimasuhteessa" ja asetti tavoitteeksi vahvistaa puolueen poliittista taistelua, jotta se voisi nousta entistä vahvempana esiin uusissa vaaleissa.
– Haluamme kiittää kymmeniä kommunistisia ja työväenpuolueita sekä tuesta, jota ne antoivat puolueellemme vaaleja edeltävänä aikana, että onnitteluviesteistä, jotka saapuivat KKE:n päämajaan, sanottiin keskuskomiteasta.
Lähdeuutinen KKE:n sivuilla.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Kesäkuussa 2025 Haagin kaduille kokoontui monimuotoinen joukko rauhanaktivisteja, feministisiä verkostoja ja työväenliikkeen toimijoita vastustamaan Naton huippukokousta – mukana oli myös SKP:n rauhanryhmän jäsen Liisa Taskinen, joka raportoi tapahtumista paikan päältä. Euroopan militarisoitu nykyhetki tuo esiin tarpeen uudenlaiselle rauhantyölle, joka ei tyydy reagoimaan kriiseihin vaan etsii aktiivisesti vaihtoehtoja aseisiin ja varustelukierteeseen.
Vietnamin sota oli osa kylmä sotaa. Neuvostoliitto oli noussut suurvallaksi pystyttyään lyömään Hitlerin joukot itärintamalla ja kukistamaan fasismin. Useita Euroopan maita otti sosialistisen kehityssuunnan.
YHDYSVALLOISSA VALLITSI 1950- luvulla ja –60-luvun alkuvuosina kylmän sodan hengessä lietsottu kommunismin leviämisen pelko. Siihen liittyen maan sotilaalliset toimet Vietnamissa saivat alkuun myös laajaa tukea. Kun alkoi näyttää siltä, että Vietnamiin piti lähettää yhä enemmän nuoria miehiä ilman selvää sotastrategiaa ja tavoitteita, alkoi yleinen mielipide kääntyä. Samaan aikaan mustien kansalaisoikeusliike laajeni ja voimistui. Sota alkoi niellä varoja, joita olisi tarvittu kotimaassa julkisiin palveluihin.
- 1 / 3
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Kun Euroopan johtajat puhuvat vapaudesta, Ranskan kommunistinuoret (MJCF) kysyvät: kenen vapaudesta on kyse, kun aseet puhuvat ja pääoma hyötyy? Ranskalaisnuorten kannanotto paljastaa sodan todelliset voittajat – asefirmat, jälleenrakennusmarkkinat ja EU:n federalistiset haaveet – samalla kun työväenluokka kantaa ruumiiden ja budjettileikkausten taakan. Sota Ukrainassa ei ole kansojen etu, vaan pääoman projekti, jossa rauhan mahdollisuus tukahdutetaan taloudellisen hyödyn nimissä. Uudissana sotahyötytalous kuvaa järjestelmää, jossa konflikti ei ole poikkeus vaan tuottoisa normaali.
Tšekin hallitus valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi kommunistisen liikkeen kriminalisoinnin – ja samalla vaarantaisi työväenluokan sananvapauden, järjestäytymisoikeuden ja poliittisen toimijuuden koko Euroopassa. Onko demokratia enää muuta kuin eliitin hallitsema äänestysteatteri, jos vaihtoehtoisen yhteiskuntajärjestelmän puolustaminen voidaan tuomita rikoksena? Kapitalismin kriisissä vellova valtakoneisto reagoi opposition nousuun rajoittamalla vapautta, ja hyökkäyksen kärki kohdistuu niihin, jotka eivät suostu markkinoiden maailmaan – kommunisteihin, järjestäytyneeseen työväkeen ja kansanliikkeisiin.
Italialainen USB-ammattiliitto on ilmoittanut, ettei se aio palvella Cosco Pisces -konttialusta, jos käy ilmi, että se kuljettaa sotamateriaalia Israelin toimintaan. Genovan ja Ligurian satamissa kytee konflikti, jossa työväenluokan edustajat asettuvat pääoman globaalia logistiikkaa ja Israelin sotapolitiikkaa vastaan. Toimenpiteet perustuvat luokka-solidaarisuuteen ja kansainväliseen rauhanliikkeeseen, jotka vastustavat aseiden kuljettamista Euroopan satamien kautta sotatoimialueille.