Hallitus jätti toukokuussa lausuntokierrokselle luonnoksen valtioneuvoston toimenpideohjelmaksi rasismin torjumisesta ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Lausuntoja luonnokseen jätti 98 erilaista tahoa kansalaisjärjestöistä ja liitoista aina viranomaisiin asti. Monet näistä löysivät puutteita ohjelmaluonnoksesta.
Kreikan kommunistinen puolue KKE vaalivoittoon Kreikan parlamenttivaaleissa
Kreikan kommunistinen puolue KKE oli selvä voittaja maan viime sunnuntain parlamenttivaaleissa. Puolue lisäsi äänimääräänsä 126 000:lla saaden valtakunnallisesti 7,23 prosenttia eli yhteensä 425 795 äänistä. Tämä oikeuttaa puolueen 26 paikkaan 300-paikkaisessa parlamentissa. Lisäpaikkoja viime kauteen verrattuna tuli 11 kpl.
KKE lisäsi kannatustaan varsinkin suurten kaupunkien työläisvaltaisilla asuinalueilla, joilla se sai jopa 10% äänistä. Äänestysalueita oli 13, ja niistä 12:ssa KKE sai reilusti lisää ääniä, joissain jopa 42% enemmän kuin viime vaaleissa vuonna 2019.
Maan hallitseva oikeistolainen Uusi demokratia -puolue sai vaaleissa 146 paikkaa ja päätti olla liittymättä hallituskoalitioon toisen puolueen kanssa varmistaakseen absoluuttisen enemmistön parlamentissa. Tämän seurauksena maa on menossa kohti uusia parlamenttivaaleja, jotka järjestetään todennäköisesti 25. kesäkuuta 2023. Vaalit järjestetään uuden vaalilain mukaisesti, joka takaa kärkipuolueelle 40 lisäpaikkaa, mikäli se mahdollistaa yhden puolueen hallituksen muodostamisen. Säilyttääkseen 26 paikkaansa KKE:n on kerättävä uusissa vaaleissa lisää ääniä.
Uudet sosiaalidemokraattiset puolueet Syriza ja MeRA25 menettivät paikkoja. Syriza sai 71 paikkaa entisten 86 tilalle. MeRA25 ei ylittänyt 3% äänikynnystä ja menetti 9 paikkaansa. Vanha sosiaalidemokraatinen Pasok sen sijaan lisäsi kannatustaan yli 3% ja lähes tuplasi paikkansa 22:sta 41 paikkaan. Paikkojaan lisäsi kuudella myös kansallismielinen oikeistolainen Hellenic Solution (Kreikkalainen ratkaisu), joka sai 16 paikkaa.
KKE:n keskuskomitea arvioi tulosta 22.5. "myönteiseksi askeleeksi kielteisessä voimasuhteessa" ja asetti tavoitteeksi vahvistaa puolueen poliittista taistelua, jotta se voisi nousta entistä vahvempana esiin uusissa vaaleissa.
– Haluamme kiittää kymmeniä kommunistisia ja työväenpuolueita sekä tuesta, jota ne antoivat puolueellemme vaaleja edeltävänä aikana, että onnitteluviesteistä, jotka saapuivat KKE:n päämajaan, sanottiin keskuskomiteasta.
Lähdeuutinen KKE:n sivuilla.
Kirjoittajan artikkelit
Suomen ja Yhdysvaltojen välinen puolustusyhteistyösopimus allekirjoitettiin viime joulukuussa Washingtonissa. Orpon hallitus on valmistellut esityksen eduskunnalle allekirjoitetun sopimuksen hyväksymiseksi. Lausuntokierroksella ollut esitys on herättävät ihmetystä, huolta ja hämmästystä.
Oikeus terveydenhoitoon, erityisesti lisääntymisterveyden osalta on tärkeä osa taistelua naisten oikeuksien puolesta kaikkialla maailmassa. Naisten aseman parantaminen on aina parantanut myös perheiden ja lasten asemaa ja koitunut koko yhteiskunnan hyväksi.
- ‹ edellinen
- 2 / 3
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Ulkomaat
Tiedonantaja saa riveihinsä uuden kirjoittajan Venezuelasta. Kauri Suárez, työväenluokasta ponnistava vallankumouksellinen ja maantieteen opiskelija, alkaa syksyllä kirjoittaa Tiedonantajaan taustoittavia juttuja maasta, jossa sosialismia rakennetaan globaalin pääoman painetta ja imperialismin hyökkäyksiä vastaan. Suárezin tekstit tarjoavat harvinaisen näkökulman vallan, luokan ja teknologian risteyksiin – suoraan keskeltä kamppailua. Mitä voimme oppia maasta, jossa työväenluokka ei ole vain hallittava joukko vaan aktiivinen historian tekijä?
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Kun asevarusteluun virtaa miljardeja, leikataan koulutuksesta, sosiaaliturvasta ja ilmastotoimista – kenen turvallisuutta oikein puolustetaan? Tiedonantajan bloggaaja Hannu Ketoharju pohtii uusimmassa kirjoituksessaan, kuinka asevarustelun kiihtyminen Euroopassa – erityisesti Naton viiden prosentin BKT-tavoitteen varjolla – hyödyttää ase- ja energiayhtiöitä samalla kun työväenluokkaa kuritetaan leikkauksin. Manifesti saksalaisten sosialidemokraattien johdolla vaatii suunnanmuutosta: diplomatiaa, aseistariisuntaa ja resurssien ohjaamista yhteiseen hyvinvointiin. Kriittinen kysymys kuuluu: rakentuuko turvallisuus aseista vai oikeudenmukaisuudesta?