Keywords:
Lyhyempi työaika – todellinen utopia vai huomisen käytäntö?
Mistä ajatus lyhyemmästä työajasta oikein kumpuaa? Onko lyhyempi työaika pelkkä talouskysymys? Jos vastaajana olisi keskivertoduunari, kuulisimme todennäköisesti, että vaatimus työajan lyhentämisestä ja paremmasta työajasta on myös luokkakysymys. Työaikakeskustelussa kamppailevat ihmisten aika ja pääoman intressi, kontrollin tiukentaminen ja vapaan elämän kaipuu – marxilainen ajatus maailman muuttamisesta. Siinä missä Islannissa puhutaan jo käytännön kokemusten pohjalta "paremmasta työajasta", meillä Suomessa käydään vielä keskustelua, kenellä on valta määritellä arjen rytmi.
ETLA:n keskustelunavaus on perusteltu vaade akateemisille tahoille tuottaa lisää tutkittua tietoa. Aprikoin kuitenkin - heitettiinkö samalla myös kesäkapuloita paremman työajan keskustelun rattaisiin.
Paremman työajan ideologiset juuret
Suomen kommunistisen puolueen (SKP) ay-ryhmä on yksi, ei niin tunnettu, radikaalin ammattiyhdistysliikkeen kentän toimijoista. Ryhmän tiedotteen mukaan sen aloitteet kokoavat yhteen ay-aktiiveja, jotka haluavat kehittää työehtoja, vahvistaa liittojen voimaa ja edistää työväenvaltaa. SKP:n ay-ryhmä profiloituu työväenluokkaan sitoutuneeksi ja visionääriseksi vaikuttajaksi, joka ei pelkää haastaa vanhoja rakenteita, vaan rakentaa uutta työelämää rohkeasti ja järjestelmällisesti.
Yksi ryhmän keskeisistä kampanjoista on ”parempi työaika”, eli työajan lyhentäminen kuuteen tuntiin päivässä ja 30 tuntiin viikossa ansiotasoa heikentämättä. Aloitteen taustalla on ajatus työn kuormituksen vähentämisestä ja työn tasa-arvoisemmasta jakamisesta. SKP:n ay-ryhmän mukaan uudistus voidaan toteuttaa joustavasti eri aloilla ja työyhteisöissä – esimerkiksi lyhentämällä työviikkoa tai lisäämällä vapaapäiviä.
Kampanjan tueksi ryhmä on päivittänyt lakialoitteen huhtikuussa 2024 ja järjestänyt laajan kaksipäiväisen webinaarin, jossa alan asiantuntijat ja kansainväliset kokemukset nostettiin esiin. Tapahtuma korosti lyhyemmän työajan vaikutuksia tuottavuuteen, jaksamiseen ja elämänlaatuun.
Työväenluokan näkökulmasta lyhyempi työaika ei ole pelkästään elämänlaadun kysymys, vaan myös kysymys toimijuudesta: saako työläinen päättää ajastaan vai ohjaako kapitalistinen logiikka jokaista minuuttia?
Tarvitaan vaikuttavuustutkimusta
ETLA:n selvityksen mukaan akateeminen kirjallisuus, jossa työaikaa ja sen muutoksia on käsitelty, näkee lyhentämisessä hyvinvoinnin kasvua – mutta samassa aineistossa todetaan, että kun työaika lyhenee, myös sen seuranta kiristyy.
"Akateemisista raporteista ei voida tehdä mitään päätelmiä nelipäiväisen työviikon vaikutuksista työntekijöihin tai organisaatioihin", Kauhanen sanoo ja vaatii vaikuttavuustutkimusta, viitaten lyhyempää työaikaa ajavien tahojen heikosti toteutettuihin tutkimusasetelmiin.
Antikapitalistisessa ajattelussa lyhyempi työviikko kyseenalaistaa koko aikaperusteisen tuotannon logiikan. Pääomapiirit saattavat kiinnostua lyhyemmän työajan vaikutuksesta tuotantoon – ja ehkä sitä kautta myös nähdä ihmisyyden numeroiden takaa.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Itä-Hakkilassa jalka nousee musiikin ja talkoohengen tahdissa. 60-vuotisjuhlia viettävä Pavi on tanssivan yhteisön oma paikka. Juhlien keskellä toteutettava johtajanvaihdos on lavabisnekselle sekä uhka että mahdollisuus. Vantaa ei ole sivujuonne – vaan Pavin toimijoiden mukaan paras paikka lavatanssille.
Tarkalleen tänään 10. heinäkuuta vuonna 1985 Ranskan valtio pommitti Greenpeacen Rainbow Warrior-aluksen upoksiin. Pääoman keinot ovat kehittyneet: räjäyttävät pommit ovat saaneet rinnalleen mm. SLAPP-kanteet, sääntelyrakenteita ja markkinamekanismeja, jotka pyrkivät hiljentämään kansalaisyhteiskuntaa. Neljä vuosikymmentä myöhemmin ympäristöaktivismia ei ole vaimennettu.
Aalto-yliopiston vetämä kansainvälinen tutkijaryhmä on juuri julkaissut ensimmäisen laajan, pitkältä ajalta kerättyyn satelliittidataan pohjautuvan analyysin turvemaiden eli ojitettujen soiden ennallistamisen vaikutuksista. Satelliittikuvat osoittavat, että ennallistaminen toimii – mutta hitaasti ja epätasaisesti. Tutkijat painottavat, että lämpötila ja heijastavuus palautuvat luonnontilaa muistuttaviksi noin vuosikymmenessä, mutta kasvillisuuden toipuminen vaatii enemmän aikaa ja toimia.
- 1 / 7
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Politiikka
Nato-jäsenyys on nyt osoittanut, että Suomessa ulko- ja turvallisuuspoliittista keskustelua käydään kuin pakosta – ja oikeistovoimien johdolla. Haagissa pidetty natomaiden kokous nosti sotabudjetit viiteen prosenttiin. Yhä useampi kysyy, mitä me oikeastaan olemme puolustamassa – ja kenen ehdoilla. Kun aseet vaativat osuutensa, jääkö jäljelle mitään rauhalle, oikeudenmukaisuudelle, yhteiselle tulevaisuudelle tai ihmisten perusturvalle? Parlamentin humanistit ovat eksyksissä. Onko enää olemassa poliittista liikettä, joka uskaltaa sanoa ei sekä aseille että niille arvoille, joita ne kantavat?
Heikki Ekman kulkee toisin – kirjaimellisesti ja vertauskuvallisesti. Hänelle politiikka ei ala puoluekokouksista vaan keittiönpöydästä, kävelyretkiltä ja kysymyksistä, joihin ei ole valmiita vastauksia. Kesäkuun puolivälissä Porissa pidetty Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous valitsi Ekmanin puolueen pääsihteeriksi. Hänen ajattelunsa punoo yhteen luokkakriittisyyden, ekologisen vastuullisuuden ja inhimillisen yhteyden etsimisen pääomakeskeisen järjestyksen varjossa – kommunismi ei ole hänelle menneen kaipuuta, vaan liike, joka kutsuu rakentamaan toisenlaista maailmaa, yhdessä, askel kerrallaan.
Tiina Sandberg ei tarjoa valmiita ratkaisuja, vaan avaa tilan yhteiselle ajattelulle ja toisin toimimiselle. Hänen poliittinen kielensä ei sovi iskulauseisiin, vaan se kutsuu rakentamaan uutta kieltä kapitalismin jälkeiseen aikaan – kieltä, jossa toivo ei ole harha, vaan menetelmä. Sandberg ei tee politiikkaa gallupien mittatikulla, vaan kysyy, mitä tarkoittaa toimia, kun maailma on vielä kesken. Suomen kommunistisen puolueen (SKP) edustajakokous valitsi Sandbergin 14.–15.6. Porissa puolueen uudeksi puheenjohtajaksi.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.