SAK:n hallituksen vihreä valo viidennelle ydinvoimalalle ei perustu jäsenistön tahtoon
SAK:n hallitus teki viime viikolla päätöksen, jonka mukaan
maan suurin, yli miljoonajäseninen palkansaajakeskusjärjestö
tukee viidennen ydinvoimalayksikön rakentamista Suomeen. Päätös
ei kuitenkaan perustu jäsenistöltä saatuun valtuutukseen,
sillä SAK:n edellinen edustajakokous vuonna 1996 ei nimenomaisesti
hyväksynyt uuden ydinvoimalayksikön rakentamista. Näyttääkin
siltä, että SAK:n johdolle tuli nyt kiire, sillä keskusjärjestön
seuraava edustajakokous pidetään jo ensi kesäkuun alussa.
SAK:n viime viikolla tekemässä päätöksessä
oli kyse lausunnon antamisesta kauppa- ja teollisuusministeriölle (KTM)
sen johdosta, että teollisuus on jättänyt hakemuksen viidennen
ydinvoimalayksikön rakentamiseksi Suomeen.
Hakemuksen johdosta kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt
eri järjestöiltä ja muilta yhteiskuntatahoilta lausuntoja
viidennen ydinvoimalan rakentamisesta. Lausunnonantajien joukossa on mm.
juuri SAK sekä muut palkansaajakeskusjärjestöt.
SAK:ssa myönteisen lausunnon on nyt kuitenkin hyväksynyt järjestön
runsaat 20 jäsentä käsittävä hallitus, eikä
suinkaan keskusliiton korkein päättävä elin edustajakokous.
SAK:n hallituksessakin lausunnosta joudittiin äänestämään.
Hallituksen jäsenistä 20 kannatti ja kaksi vastusti myönteisen
kannan ottamista viidennen ydinvoimalayksikön rakentamiseen Suomeen.
SAK:n hallitus koostuu pääosin keskusliiton alakohtaisten ammattiliittojen
puheenjohtajista.
Ei valtuutusta jäsenistöltä
Kansalaisten keskuudessa vallitsee yleisestikin ottaen varsin kaksijakoinen
suhtautuminen ydinvoiman lisärakentamiseen. Yli puolet kansasta on
mielipidetiedusteluissa ilmaissut vastustavansa sitä, ja peräti
70 prosenttia haluaisi asiassa vähintäänkin kansanäänestyksen.
SAK:nkaan jäsenistön kanta tuskin poikkeaa oleellisesti näistä
yleisistä mielipideluvuista.
Kun ydinvoima muutenkin on varsin altis herättämään
ihmisten intohimoja, ja kun aihe eduskunnassakin kansanedustajien osalta
kuuluu perinteisesti ns. omantunnonkysymyksiin, joissa ei edellytetä
ryhmäkuria, tuntuu erikoiselta lähteä lyömään
lukkoon keskusjärjestön kanta vain runsaan 20 henkilön päätöksellä.
Kun katsoo SAK:n omankin korkeimman päättävän elimen,
3.-5.6.1996 pidetyn viime edustajakokouksen päätöksiä,
sieltä ei löydy viidennen ydinvoimalayksikön rakentamista
selvästi tukevaa päätöstä.
Sellaista kyllä SAK:n huippujohto jo silloin yritti runnoa läpi,
mutta se kilpistyi kokousedustajien enemmistön vastustukseen, ja päätökseksi
jäi vain yleisluontoinen toteamus, jonka mukaan "talouskasvun
edellyttämästä energian lisärakentamisesta on päätettävä".
Tämän lisäenergian päälähteestä ei päätöksessä
sen sijaan mainittu mitään.
Seuraava edustajakokous jo kesäkuun alussa
Ydinvoimakannan läpisaamisen nihkeyden jo edellisessä edustajakokouksessa
luulisi viimeistään viestittäneen SAK:n hallitukselle, kuinka
arka kysymys se on myös keskusjärjestön jäsenistölle
ja sen edustajakokousedustajille.
Kovin kauan ei kaiken lisäksi olisi tarvinnut odottaa, jotta olisi
saatu tuorekin kanta SAK:n korkeimmalta päättävältä
elimeltä; seuraava edustajakokous kun pidetään jo ensi kesäkuun
alussa -- siis vain vajaan kolmen kuukauden päästä.
Mutta ehkä juuri tästä olikin kysymys: SAK:n johdon olikin
pakko kiirehtiä myönteisen ydinvoimalakantansa kanssa, ennen kuin
koko asia olisi taas saattanut mutkistua kesäkuun edustajakokouksessa.
Selitykseksi ei kelpaa KTM:n aikataulu ydinvoimalausuntojen suhteen.
Niin KTM kuin teollisuus olisi kyllä ehtinyt odottaa vajaat kolme kuukautta,
jotta maan suurin, yli miljoonajäseninen ammattiliitto voi korkeimman
päättävän elimensä kautta ottaa kantaa niinkin
kauaskantoiseen päätökseen kuin viidennen ydinreaktorin rakentamiseen.