Pääkirjoitukset

Alkuperäinen kirjoittaja:

Työväen oikeus viettää vappua saatiin aikaan työajan
lyhentämisen puolesta liikkeelle lähteneellä joukkokamppailulla.
Joukkokamppailulla on hankittu muutkin demokraattiset ja sosiaaliset uudistukset.

Tätä ei enää muisteta. Työväenliikkeen
pääosa on jo aikoja sitten omaksunut porvarillisen politiikkakäsityksen.
Erittäin paljaana tämä käsitys tuli esiin äskettäin
puitaessa Lipposen hallitukselle esitettyä epäluottamuslausetta
ja eräiden kansanedustajien lipeämistä äänestyksessä
hallitusrintamasta.

Vain hallituksen sisällä voidaan köyhien asiaa ajaa, selitettiin.
Hallituksessa voidaan aina vaikuttaa paremmin kuin oppositiossa. Köyhyyspakettia
ei olisi edes hallituksen listalla, jos oltaisiin oppositiossa. Oppositiossa
hyviä tavoitteita ei voitaisi edistää piiruakaan. Kaikki
olisi huonommin. Porvarillisempi hallitus harjoittaisi vielä kurjempaa
politiikkaa. Ainoa vaihtoehto on olla hallituksessa ja pysyä hallitusruodussa.

Teesi "hallituksessa aina paremmin" voitaisiin yksinkertaisesti
kuitata toteamalla, että kaikki Suomen merkittävät uudistukset
on saavutettu hallituksen ulkopuolella käydyllä taistelulla. Voitaisiin
myös muistuttaa Mauno Koiviston 1960-luvun lopulla esittämästä
arviosta, jonka mukaan sellainen hallitus, jossa kansandemokraatit ovat
mukana, voi harjoittaa oikeistolaisempaa politiikkaa kuin sellainen, jossa
he eivät ole mukana.

Ja voitaisiin todeta Lipposen hallitusten vahvistavan Koiviston fundeerauksen
paikkansapitävyyden: Lipposen hallitusten kaudella palkkatulojen ja
sosiaaliturvan osuus kansantulosta on pudonnut alemmas kuin koskaan sotien
jälkeen ja köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrä
on kaksinkertaistunut. Lipposen hallitukset ovat yksityistäneet valtionyhtiöitä
ja julkisia palveluja enemmän kuin mikään muu hallitus. Jne.

"Hallituksessa aina paremmin" -teesi perustuu porvarilliseen
käsitykseen, jonka mukaan politiikkaa tehdään ja politiikassa
voidaan vaikuttaa vain sisätiloissa, ennen kaikkea valtioneuvoston
palatsissa. Sen käsityksen mukaan porvarillinen demokratia on parasta
demokratiaa ja sen pelisäännöt pyhiä. Niihin ei sovi
minkäänlainen joukkotoiminta eikä siihen nojautuva parlamentaarinen
oppositiotoimintakaan. Tämän käsityksen ovat sisäistäneet
myös ne vasemmistolaiset kansanedustajat, jotka ovat muutaman kerran
painaneet eduskunnassa "väärää" nappia. Siihen
heidän "taistelunsa" on jäänytkin.

Teesi on jyrkästi tosiasioiden vastainen. Kaikki kokemus osoittaa,
että puolinainen ja pitkälti muodollinen porvarillinen demokratia
ei toimi eikä tuota myönteisiä tuloksia ilman ulkoparlamentaarista
vaikuttamista, vaan kääntyy jopa kansalaisten etuja vastaan. Uudet
kansalaisliikkeet puolestaan osoittavat selkeästi, että kansalaistoiminnalla
voidaan vaikuttaa.

"Hallituksessa aina paremmin" -teesi työntää
kansalaiset politiikanteon katsomoon ja tyrkyttää vaihtoehdottomuutta.
Tämän teesin omaksunut työväenliike sitoo itsensä
käsistään, jaloistaan ja suustaan suurpääoman ja
oikeiston politiikkaan ja muuttuu kyvyttömäksi ajamaan omia tavoitteitaan.
Ja koska näin turmellaan ihmisten tietoisuutta, passivoidaan ja turmellaan
myös se ainoa voima, jonka avulla toisenlaista politiikkaa voitaisiin
harjoittaa. Sitten levitellään käsiä, että tämän
parempaan ei pystytä, voimasuhteet kun ovat sellaiset. Kehä sulkeutuu.

Porvarillinen politiikkakäsitys on työväenliikkeessä
syöpä, joka kompromettoi ja tuhoaa työväenliikkeen.
Vain tyhjä kuori jää jäljelle. Siksi porvarillisen politiikkakäsityksen
murtaminen on työväenliikkeelle elämän ja kuoleman kysymys.
Muun muassa tätä tehtävää käsitellään
piakkoin SKP:n edustajakokouksessa. (ES)

Työväenlehdistön nykytilaa voidaan arvioida vaikkapa sen
perusteella, miten Uutispäivä Demari, Kansan Uutiset ja Tiedonantaja
suhtautuvat muutamiin tärkeisiin asioihin -- ennen kaikkea linja-artikkeleissaan
ja yleisissä painotuksissaan.

Demari ja KU tukevat Lipposen hallituksen oikeistolaista politiikkaa,
Tiedonantaja vastustaa sitä.

Tiedonantaja vaatii sosiaaliturvan ja kuntien valtionosuuksien leikkausten
peruuttamista, Demari ja KU eivät.

Tiedonantaja vastustaa valtionyhtiöiden yksityistämistä,
Demari ja KU kannattavat. Myös liikelaitostamisen, yhtiöittämisen
ja kilpailuttamisen osalta jako on osapuilleen sama.

Päinvastoin kuin Demari ja KU Tiedonantaja tukee lakkokamppailuja
ja ajaa yleisen työajan lyhentämistä ansiotasoa alentamatta.

Ydinvoiman lisärakentamiseen Tiedonantaja suhtautuu jyrkän
kielteisesti, Demari ja KU voittopuolisen myönteisesti.

Tiedonantaja vastustaa EU:ta, Emua ja euroa, EU:n liittovaltiokehitystä
ja militarisointia sekä Suomen kytkemistä Natoon, Demari ja KU
myötäilevät näissä asioissa hallituksen linjaa.

Samanlainen jako vallitsee lehtien suhtautumisessa globaaliin kapitalismiin
ja uusliberalismiin, Kansainväliseen valuuttarahastoon, Maailmanpankkiin
ja WTO:hon.

Tiedonantaja ajaa Tobinin veroa ja Suomen kehitysyhteistyömäärärahojen
nostamista 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta, Demari ja KU eivät
aja.

Kansalaisliikkeisiin, ulkoparlamentaariseen toimintaan ja väkivallattomaan
kansalaistottelemattomuuteen Tiedonantaja suhtautuu myönteisesti ja
tukien, Demarin ja KU:n suhtautuminen niihin on pääosin kielteinen.

Tiedonantaja taistelee suurpääoman ja oikeiston ideologista
vyörytystä ja antikommunistista kampanjointia vastaan, Demari
ja KU myötäilevät niitä.

Tiedonantaja on kapitalisminvastaisen taistelun, marxilaisuuden ja sosialismin
kannalla, Demari ja KU ovat kapitalismin kannalla.

Kuinka erilainen Suomen ja suomalaisen työväenliikkeen tilanne
olisikaan, jos koko työväenlehdistö olisi työväenlinjalla,
vasemmistolaisella linjalla. (ES)

EU:n johtava periaate on kaiken kattava vapaa kilpailu. Sen nimissä
ollaan nyt murentamassa myös kansallista sosiaaliturvaa. Lähin
uhka kohdistuu Suomen tapaturmavakuutukseen. Myös maamme eläkejärjestelmä
on vaarassa.

EU:hun liityttäessä vakuutettiin läkisääteisen
sosiaaliturvan kuuluvan kansallisen määräysvallan piiriin.
EY-tuomioistuin on kuitenkin päättänyt, että kansallinen
tapaturmavakuutus on avattava vapaalle kilpailulle. Belgia on jo joutunut
noudattamaan päätöstä. Myös Suomessa on varauduttu
muuttamalla lainsäädäntöä EU-alueelta tulevan kilpailun
sallimiseksi. Jos tai kun suomalainen vahinkovakuutusyhtiö myydään
EU-alueelle tai veroparatiisissa toimivalle yhtiölle, yhtiön vakavaraisuudesta
pitkissä korvauksissa ja vakuutetun oikeuksista ei ole mitään
takeita.

EU:hun liityttäessä Suomen työeläkejärjestelmä
rajattiin vakuutusdirektiivien ulkopuolelle. Nizzan kokouksen jälkeen
kauppapolitiikasta voidaan kuitenkin päättää määräenemmistöllä
ja avata myös eläkejärjestelmä vapaalle kilpailulle.
EY-tuomioistuimella on valta tulkita, ettei Suomen eläkejärjestelmää
koskeva poikkeus enää päde. (ES)