Ei mikään marttakerho - Nato on USA:n johtama ydinasesotilasliitto (18.10. 02)
Pohjois-Atlantin sopimusjärjestöä Natoa on markkinoitu
"puolustusliittona", ja sen on jopa väitetty muuttuneen rauhanomaiseksi
poliittiseksi turvallisuusorganisaatioksi. Nato-jäsenyyden merkitystä
on toisaalta vähätelty vertaamalla siihen liittymistä marttakerhoon
liittymiseen.
Tosiasiat kuitenkin osoittavat, että Nato on edelleen ensisijaisesti
sotilasliitto. Ja kun kylmän sodan aikaista vastustajaa ja "uhkaa"
ei enää ole, Nato on entistä selvemmin hyökkäysliitto,
joka on varustettu ydinasein, joka on määritellyt toiminta-alueekseen
koko maapallon ja jota USA johtaa. Nato on USA:n Euroopan-politiikan ja
globaalin herruuspolitiikan välikappale. USA:n uusi aggressiivinen
politiikka tekee myös Natosta ja sen jäsenyydestä entistä
vaarallisemman.
Seuraavassa parikymmentä tosiasiaa Natosta.
Nato on kylmän sodan luomus,
joka tulisi lakkauttaa sen sijaan, että sitä laajennetaan. Nato
kuitenkin haalii jäsenikseen yhä uusia maita. Natolle on myös
hyväksytty uusi sotilasoppi, jonka mukaan Naton tehtävänä
ovat oman alueen puolustamisen sijasta sotilaalliset interventiot missä
tahansa maapallolla.
Naton virallinen sotilasoppi varaa
oikeuden ydinaseiden käyttämiseen huolimatta siitä, että
Haagin kansainvälinen tuomioistuin julisti vuonna 1996 ydinaseiden
käytön tai sillä uhkaamisen kansainvälisen lain vastaiseksi.
Naton ydinasepolitiikka rikkoo myös kaikkien Naton jäsenmaiden
allekirjoittamaa ydinsulkusopimusta, joka velvoittaa kaikkia valtioita pyrkimään
kiireesti eroon ydinaseista.
Naton jäsenvaltioilla USA:lla, Britannialla ja Ranskalla on nyt
aktiivisessa käytössä yli 9 000 ydintaistelukärkeä,
mikä on noin 60 prosenttia maailman ydinase-arsenaalista. Nämä
kolme Nato-valtiota ovat luovuttaneet osan ydinaseistaan Natolle käytettäväksi
mahdollisessa sodassa.
Natolla itsellään on 60:stä 200:een ydinasetta ilmavoimien
tukikohdissa Länsi-Euroopassa. Naton ydinaseet ja uhka niiden käyttämiseen
ovat pakottamisen ja pelottelun väline erityisesti valtioita vastaan,
joilla ei ole ydinaseita.
Naton ydinaseet muodostavat myös ympäristökatastrofin
riskin.
Naton keskeisillä jäsenillä
USA:lla, Britannialla, Saksalla, Hollannilla, Belgialla ja Espanjalla on
pitkä laajojen imperiumien hallinnan historia. Näiden Nato-maiden
aiemmat siirtomaat, nykyinen kolmas maailma, kärsivät yhä
traagisista taloudellisista seurauksista, joita nykyisten Naton jäsenten
vuosisatoja harjoittama imperialismi on aiheuttanut. Nyt ylikansalliset
yhtiöt ja niiden etuja ajavat Nato-maat jatkavat näiden entisten
siirtomaiden hallitsemista uusliberalistisen taloudellisen järjestelmän
avulla. Kyse on yhtiövaltaisesta, kapitalistisesta globalisaatiosta.
Kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin
mukaan Nato-maat tuottivat vuonna 1996 noin 80 prosenttia maailman kokonaisaseistuksesta.
Nato-maista maailman kymmenen suurimman asetuottajan joukkoon kuuluvat USA,
Britannia, Ranska, Saksa, Italia ja Kanada. Pelkästään USA,
Britannia ja Ranska vastasivat tuona vuonna noin 70 prosentista maailman
asetuotannosta.
Neuvostoliiton ja Varsovan liiton
katoamisen jälkeen Natosta tuli entistä merkityksettömämpi
ja se tarvitsi jatkuvalle olemassaololleen syyn. Niinpä Nato laajensi
pyrkimyksiään lietsoa etnisiä sotia Balkanilla luodakseen
tekosyitä sotilaallisille interventioilleen tuolla alueella. Naton
interventioita - ns. "humanitaarisia sotia" - markkinoitiin sitten
yleisölle keinona rauhoittaa etnisten ryhmien välisiä selkkauksia.
Naton todellinen tarkoitus on laajentaa jäsenvaltioidensa ja niiden
yhtiöiden koloniaalisia vaikutusalueita.
Nato kävi Jugoslaviaa vastaan
hyökkäyssodan, joka oli sen oman peruskirjan ja monien kansainvälisten
lakien mukaan laiton.
Naton 1 200 lentokonetta ja helikopteria
tekivät 35 000 hyökkäyslentoa Jugoslaviaa vastaan. Nato pudotti
20 000 pommia, 80 000 tonnia räjähdysaineita, Jugoslaviaan. Kansainvälisen
lain vastaisesti Nato hyökkäsi siviili-infrastruktuuria vastaan,
mukaan lukien yli tuhat kohdetta, joilla ei ollut mitään sotilaallista
merkitystä.
Naton pommikampanja vaikutti vakavasti
Jugoslavian siviiliväestön terveyteen. Tuhansia siviilejä
sai surmansa, vähintään 6 000 haavoittui ja lukemattomat
muut, varsinkin lapset kärsivät vakavista psyykkisistä vammoista.
YK:n ympäristöohjelman
mukaan Naton pommituskampanja aiheutti ekologisen katastrofin Jugoslaviassa
ja sitä ympäröivällä alueella.
Sodassaan Jugoslaviaa vastaan
Nato käytti Haagin ja Geneven sopimusten sekä Nürnbergin
peruskirjan kieltämiä aseita, kuten köyhdytetyllä uraanilla
varustettuja ohjuksia ja rypälepommeja. Jälkimmäiset on kielletty
myös Ottawan maamiinasopimuksessa. Nato jatkaa näiden kiellettyjen
aseiden varastointia käytettäväksi tulevissa sodissa siviilejä
vastaan.
Jugoslavian pommitusten jälkeen
Nato kieltäytyi vastoin YK:n päätöslauselmaa 1244 riisumasta
aseista Kosovon "vapautusarmeijaa" KLA:ta ja sitä vastoin
muunsi sen Kosovon "suojelujoukoiksi". Naton joukkojen suojeluksessa
nämä joukot suorittivat 250 000 ihmisen etnisen puhdistuksen.
Naton miehityksen aikana. 1 300 ihmistä sai surmansa ja toiset 1 300
on ilmoitettu kadonneiksi.
Bosniassa Nato-joukot auttoivat
mitätöimään vaalitulokset, hävittivät Naton
läsnäoloon kriittisesti suhtautuneiden tiedotusvälineiden
toimistoja ja lähetysmastoja ja sulkivat yhteistyöstä Naton
kanssa kieltäytyneiden puolueiden toimistotiloja.
Makedoniassa Nato on ollut tilanteen
horjuttamisen päälähde, kun se on antanut sotilaallista apua
siellä oleville albanialaisille terroristeille. Nato on myös painostanut
diplomaattisesti Makedonian hallitusta alistumaan albanialaisten vaatimuksiin.
Nato on antanut täyden tukensa
USA:n hyökkäykselle Afganistaniin ja useat Nato-maat ovat osallistuneet
USA:n rinnalla tai myötävaikuttaneet sotatoimiin. Samoin on käymässä,
jos USA hyökkää Irakiin.
Naton aggressiivinen laajentuminen
itäiseen Eurooppaan uhkaa vakavasti kansainvälistä vakautta
sekä vaikeuttaa pyrkimyksiä ei-asevaraisen turvallisuuden ja ydinaseista
vapaiden vyöhykkeiden rakentamiseen. Sen jälkeen kun Tshekki,
Unkari ja Puola on liitetty Natoon, Albanian, Bulgarian. Georgian, Latvian,
Liettuan, Romanian, Slovakian, Slovenian ja Viron länsimieliset vallanpitäjät
ovat nyt julistaneet haluaan liittyä Natoon. Nato on myös asettanut
tavoitteekseen tunkeutua vielä syvemmälle entisen Neuvostoliiton
alueelle yrittämällä sulkea vaikutuspiiriinsä tai ympäröidä
Azerbaizhanin, Valko-Venäjän, Kirgistanin ja Ukrainan.
Naton laajeneminen keskiseen
ja itäiseen Eurooppaan on keino integroida näiden maiden asevoimat
Naton (ja USA:n) valvontaan. Naton sotilasyksikköinä uusien Nato-maiden
asevoimien on alistuttava sotilaskoulutuksen, aseiden ja muun sotilaallisen
varustuksen yhdenmukaistamisvaatimuksille. Yhdenmukaistaminen on valtava
etu yhdysvaltalaiselle ja eurooppalaiselle aseteollisuudelle, joka hyötyy
suuresti laajentuvista vientimarkkinoista.
Uudet Naton jäsenmaat menettävät
suvereenisuutensa myös komento-, valvonta-, tietoliikenne- ja tiedustelutoimintojen
osalta.
Naton
itälaajentumisen syyt ovat paljolti taloudelliset. Naton sotilaallisen
läsnäolon laajentaminen itäiseen Eurooppaan, Kaukasiaan ja
Keski-Aasiaan auttaa länsieurooppalaisia yhtiöitä turvaamaan
strategiset energiavarat, kuten Kaspian ja Keski-Aasian öljyn. USA
ja länsieurooppalaiset yhtiöt hyötyvät suuresti siitä,
että Nato valvoo näiden alueiden öljy- ja kaasureittejä.
Nato uhkaa myös Kiinan ja
muiden Aasian maiden turvallisuutta. Jos nämä maat vastaavat kasvattamalla
sotilasbudjettejaan, nämä rahat ovat pois väestön perustarpeista.
Naton laajentuminen voi johtaa Naton vastaisen liittoutuman muodostumiseen
Aasiassa, mikä puolestaan horjuttaisi rauhaa ja lisäisi sotien
vaaraa.
Osana Naton puolustuskykyaloitetta
(NATO Defence Capabilities Initiative) Naton jäsenmaat ovat sitoutuneet
kasvattamaan sotilaallista kykyään sekä asevoimiensa liikkuvuutta
ja yhteensopivuutta. Tämä vaatii merkittävää lisäsatsausta
varustelumäärärahoihin.
Eurooppalaiset Nato-maat ovat jo kasvattaneet asemäärärahojaan
reilusti yli 10 prosentilla vuoteen 1995 verrattuna. Samaan aikaan USA:n
ja Kanadan sotilasbudjetit ovat myös viime vuosina paisuneet. Nato-maiden
sotilasbudjetit muodostivat vuonna 2000 jo noin 60 prosenttia koko maailman
sotilasmenoista. Tulevia interventioitaan varten Nato aikoo kasvattaa sotilasbudjetteja
lähivuosina entisestään. USA:n yksiselitteinen vaatimus on,
että eurooppalaiset Nato-maat nostavat sotilasmenojaan.