Päätä ja häntää
.
Yritys toisensa jälkeen myydään ulkomaille. Viimeksi meni
Hackman
Ruotsiin, mutta se ei välttämättä kerro
vielä kaikkea. Ostajana on näet
Nordic Capital
-pääomarahasto
(nimi ja toimialahan on kuin
Karl Marxin
bibliografiaa - kuka vielä
väittää että "kapitalismi" olisi vanhentunut
sana?).
Mainittu puulaaki on periaatteella "halki, poikki, pinoon"
erikoistunut firmojen ostamiseen, pilkkomiseen ja näin syntyneiden
osien edelleen myyntiin eniten tarjoaville, ties minne päin maailmaa.
Viimeksi samainen Nordic Capital osti vuonna 1997
Tamron
tytäryhtiön
Kolmi-Setin
, joka valmisti sairaalatekstiilejä Ilomantsissa.
Vaan ei valmista enää. Siis Ilomantsissa. Nykyään nämä
sairaalatekstiilit valmistetaan mm. Tshekissä, koska siinä maassa
kaikki on halpaa.
Saa nähdä mihin halpamaihin Hackmanin tuotanto vielä päätyy?
Eli kun tavarassa ennen luki "
Kotimainen tuote
", jatkossa
siinä voisi lukea "
Halpamainen tuote
".
Mutta onneksi ilmiöön eli suomalaisten yritysten siirtymiseen
ulkomaille on varauduttu erinäisillä tahoilla.
Museovirasto
sekä
Teollisuuden ja Työnantajain keskusliitto
TT
järjestävät maanantaina 20. lokakuuta 2003 yhteisen
seminaarin aiheesta "
Teollisuuskulttuuri talteen - elinkeinoelämä,
työväenliike ja museot yhteistyössä
".
Seminaarin teemana on tarkemmin teollisuuden työprosessien ja laajemmin
teollisen työelämän tallennus, joka on nykyisen yhä
kiihtyvän teollisuuden rakennemuutoksen aikana polttavan ajankohtainen
aihe.
Eli kun yhä useammat yritykset ovat päätyneet siirtämään
tuotantonsa tai osia siitä halvempien kustannusten maihin ja kehitys
näyttää jatkuvan samansuuntaisena, tämä rakennemuutos
ja sen seuraukset tulisi dokumentoida myös kulttuurihistorialliselta
kannalta.
Mitä se tarkoittaa käytännössä ja mitä
museot ja yritykset voivat yhdessä tehdä asialle, sitä pohditaan
seminaarissa
Suomen kansallismuseossa
.
Huomautettakoon nyt, että edellinen ei suinkaan ollut pakinoitsijan
keksimää vitsintynkää, vaan suoraa sitaattia seminaarin
järjestäjien lehdistötiedotteesta.
Kun on tapana sanoa, että satiiri on nykyään mahdotonta
koska ne tekevät sen itse, niin pätee se näköjään
tässäkin.
Eli kun kotimaista tuotantoa ei näytä voitavan muuten suojella,
niin voi sitä katoavana kansanperinteenä onneksi sentään
edes museoida!
Helpoksi on elämä mennyt, kun pakinat voi nykyään
kopioida suoraan erinäisistä lehdistötiedotteista.