Nato hävittää uusien jäsenmaiden itsenäisyyden

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 17 / 25.4.2008

Nato piti 2.–4. huhtikuuta huippukokouksensa Romanian Bukarestissa. Kokouksesta tuli myrskyisä. USA:n pitkään dominoima imperialististen sotilasvaltojen liittokunta jakautui useiden USA:n ajamien esitysten osalta.

Yksi esityksistä oli Naton laajentaminen yhä idemmäksi Ukrainaan ja Georgiaan, jotka olivat aiemmin osa Neuvostoliittoa ja sijaitsevat Venäjän rajoilla.

Toinen oli suunnitelma sijoittaa USA:n ballistinen ohjusjärjestelmä Tshekkiin ja Puolaan Euroopan sydämeen.

Kolmas oli Washingtonin johdolla läpi ajettu Serbian maakunnan Kosovon "itsenäisyyden" tunnustaminen.

USA:n presidentin George W. Bushin kaikkein akuutein ongelma oli kuitenkin hänen muille Nato-maille esittämänsä vaatimus lähettää tuhansia sotilaita lisää Afganistaniin.

Yhtenä tärkeänä syynä jakautumiseen oli se, että niin itäisessä kuin läntisessäkin Euroopassa väestö vastustaa joukkomittaisesti paisuvia sotilasmenoja, Naton itälaajentumista, ohjuskilpijärjestelmää ja syvempää sotilaallista osallistumista Afganistanin sotaan. Tämä ilmenee myös eri maissa tehdyistä mielipidetutkimuksista.

Jakautumiseen vaikuttivat myös Venäjän varoitukset, että Naton itälaajentuminen ja USA:n ohjuskilven sijoittaminen Tshekkiin ja Puolaan muodostavat vakavan vaaran sen turvallisuudelle ja voivat johtaa Euroopan laajuiseen epävakauteen ja jopa sotaan.

Niinpä Bukarestin kokouksessa Saksa, Ranska, Espanja, Italia, Belgia, Hollanti ja Luxemburg vastustivat voimakkaasti ja avoimesti Bushin vaatimuksia Ukrainan ja Georgian hyväksymiseksi Naton jäsenyysohjelmaan (MAP) ja sitä myöten Natoon. Kysymys siirrettiin joulukuussa 2008 pidettävään ulkoministerikokoukseen.

Bushin lepyttämiseksi kokous siunasi ohjuskilpisuunnitelman, mutta kiista ei ole tällä vielä ratkaistu.

Mitään sopimusta Kosovon tunnustamisesta ei hyväksytty, koska monet jäsenmaat eivät ole tunnustaneet tätä Serbian maakuntaa, josta aiotaan tehdä Naton ja EU:n epäitsenäinen vasalli.

Jokainen eurooppalainen poliitikko yritti välttää sitoumuksia lisäjoukoista Afganistaniin. Poliitikot tietävät, että suostuminen lähettämään joukkoja USA-johtoisiin Irakin ja Afganistanin sotiin voi olla poliittinen heille itsemurha.

USA:sta täysin riippuvaiset ja heikot, juuri Natoon liitetyt itäisen Euroopan ja Balkanin maat äänestivät USA:n esitysten puolesta.

Uusien jäsenten hevoskuuri

Nato oli Neuvostoliiton romahdukseen asti teollistuneiden, pitkän siirtomaarosvouksen vaurastuttamien valtioiden imperialistinen sotilasliitto Se oli suunniteltu puolustamaan kapitalistisia markkinoita sosialististen vallankumousten leviämistä vastaan Euroopassa sotilaallisella mahdilla, ydinasekiristyksellä, taloudellisella sabotaasilla, vakoilulla ja terrorilla.

Nyt Nato on kasvanut alkuperäiseen kokoonsa verrattuna nelinkertaiseksi ja levittäytynyt Pohjois-Atlantin alueen ulkopuolelle. Kaikki sotilasliiton uudet jäsenet ja "kumppanit" ovat itäeurooppalaisia ja entiseen Neuvostoliittoon kuuluneita maita, joista on tullut kaapattuja ja kansallisvarallisuudeltaan ryöstettyjä minivaltioita, eurooppalaisen ja yhdysvaltalaisen imperialismin siirtomaita.

Vuoteen 1990 saakka niillä oli tuotantovälineiden julkiseen omistukseen perustuvat suunnitelmataloudet. Perustarpeet ruoasta asumiseen, terveydenhuoltoon ja koulutukseen olivat valtion takaamia ja kustantamia.

Jäsenyys imperialistisessa sotilasliitossa ei perustu kansalaisten tasa-arvoon eikä demokratiaan. Se perustuu kapeiden, etuoikeutettujen eliittien etuihin Nämä eliitit ovat hyötyneet suunnattomasti ennen julkisesti omistetun teollisuuden pakkoyksityistämisestä. Ne ovat innokkaita vakauttaman uuden kapitalisminsa sitomalla maansa lujasti lännen markkinoihin. Tämä kapea ryhmittymä näkee Nato- ja EU-jäsenyyden turvamuurina omia työläisiään vastaan. ....

ERKKI SUSI