USA:n hyökkäysvalmistelut Iraniin vauhdissa
Yhdysvaltojen hyökkäysvalmistelut Irania vastaan ovat täydessä vauhdissa, vaikka George W: Bushin hallinto virallisesti kiistääkin aikeet (kuten se teki myös ennen hyökkäystä Irakiin). Sotilaallisia valmisteluja säestää päivittäinen propagandakampanja.
Irakin varjolla uuteen sotaan
Pääsyytös ei nyt ole väite Iranin havittelemasta ydinaseesta, vaan väite, jonka mukaan iranilaiset agentit tukevat ja aseistavat Irakissa USA:n joukkoja vastaan hyökkääviä shiialaisia asejoukkoja.
Mitään konkreettisia todisteita tästä USA ei ole kyennyt esittämään. Syytöksen epäuskottavuutta lisää se, että Iraniin läheisimmissä suhteissa olevat shiialaiset ryhmät istuvat USA:n pystyssä pitämässä Irakin nukkehallituksessa. Toinen asia on, että Bagdadin shiiapuolueet samoin kuin ajatollah Ali al-Sistani ovat menettämässä laajojen shiiajoukkojen kannatuksen, mikä lisää Iranista riippumatta vaaraa, että ne liittyvät mukaan vastarintaliikkeeseen.
Viime kuussa Bush määräsi USA:n armeijan "etsimään ja tuhoamaan" iranilaiset verkostot Irakissa, ja toissa viikolla hän ilmoitti valtuuttaneensa amerikkalaisjoukot ottamaan kiinni tai tappamaan iranilaiset agentit. Bush sanoi radiohaastattelussa, että "jos Iran laajentaa sotilaallista toimintaansa Irakissa meidän joukkojemme ja/tai viattomien irakilaisten vahingoksi, me tulemme vastaamaan lujasti".
Noin viikko sitten Pentagon myös ilmoitti, että USA:n hävittäjäkoneet alkavat partioida Iranin ja Irakin rajalla "pommitarvikkeiden salakuljetuksen estämiseksi" Iranista. Päätös on äärimmäisen vaarallinen ja lisää rajavälikohtausten vaaraa. Ehkä sellaista välikohtausta onkin tarkoitus käyttää tekosyynä uuden sodan aloittamiseen.
Näyttää selvältä, että Bushin hallinto valmistautuu hyökkäykseen Irania vastaan käyttäen keppihevosena sille epätoivoista Irakin tilannetta. Vaikeuksista Irakissa voidaan syyttää Irania. Kätevä puoli on myös se, että kun sodan laajentaminen Iraniin selitetään osaksi Irakin sotaa, Bush ei katso tarvitsevansa mitään uutta valtuutusta kongressilta. Hänellähän on jo vanha valtuutus Irakin sotaan.
Samaa kytkentää voidaan käyttää myös Syyrian suhteen. USA onkin kiihdyttänyt myös syytöksiä Syyrian sekaantumisesta Irakin sotaan ja väittänyt muun muassa, että suurin osa "itsemurhapommittajista" tulee Irakiin Syyriasta.
Nato-jäsenyyden kova hinta
USA on keskittämässä Persianlahdelle kaksi ydinkäyttöisten lentotukialusten USS Eisenhowerin ja USS Stennisin johtamaa iskuryhmää sekä hävittäjä USS Bataanin johtaman iskuryhmän. Kun iskuryhmien keskittäminen on valmis, USA:lla on alueella noin 50 sotalaivaa ja sukellusvenettä, satoja lentokoneita ja helikoptereita sekä tuhansia sotilaita. Sillä on myös kyky tehdä ilmahyökkäyksiä 24 tuntia päivässä 30–40 päivän ajan.
Ilmahyökkäyksissä USA voi käyttää myös Bahrainia, Quatarissa olevaa Udaidin tukikohtaa sekä Diego Garcian tukikohtaa.
Bulgarialaisen uutistoimiston Noviniten mukaan USA saattaa käyttää hyökkäyksessään Iraniin myös ilmavoimiensa uusia tukikohtia Bulgariassa ja Romaniassa.
Bulgarialaista uutista sodanvalmisteluista Mustanmeren rannikolla tukevat huhut siitä, että USA:n B-2-pommikoneita varten pysytettäisiin tankkausasemia muun muassa Bulgariaan. Ennen maaliskuun loppua 3 000:n USA:n sotilashenkilön arvioidaan saapuvan "rotaatiopohjalla" USA:n Bulgariassa oleviin tukikohtiin.
Kun tukikohtien vuokraamisesta USA:lle viime vuonna neuvoteltiin, yksi vaikeuksia aiheuttanut asia oli Sofian vaatimus ennakkovaroituksesta, jos USA aikoo käyttää Bulgarian maaperää hyökkäykseen muita maita, erityisesti Irania vastaan.
Romaniaa puolestaan on lahjottu suurella määrällä dollareita, kun sen Constantassa sijaitseva Mihail Kogalniceanu -tukikohta on muutettu USA:n tukikohdaksi. Romanian armeijan yleisesikuntapäällikkö Gheorghe Marin vahvisti pari viikkoa sitten, että jopa 2 000 USA:n sotilashenkilöä tullaan sijoittamaan "tilapäisesti" Romaniaan.
Keski-Euroopan maihin Tshekkiin ja Puolaan USA on puolestaan pystyttämässä ohjuspuolustusjärjestelmiään vastoin näiden maiden väestön enemmistön kantaa.
Bushin suunnitelma hyökätä Iraniin on tuonut huomion kohteeksi Keski- ja Itä-Euroopan Nato- ja EU-maille mahdollisesti koituvat poliittis-sotilaalliset kustannukset toimimisesta USA:n sotapolitiikan astinlautoina.
Brzezinski ja Ivashov
Kuinka vakavana hyökkäysuhkaa pidetään, siitä antaa selvän kuvan kaksi lausuntoa, joista on visusti vaiettu Suomenkin valtamediassa.
Venäjän asevoimien yleisesikunnan entinen päällikkö ja Geopolitiikan akatemian varapresidentti, kenraali Leonid Ivashov ennusti kirjoituksessaan (globalresearch, 24.1.07), että USA tekee ydinasehyökkäyksen Iraniin huhtikuun loppuun mennessä, sen todennäköisyys on "erittäin suuri". Hän epäili Bushin hallinnon turvautuvan provokaatioon eliminoidakseen kongressiin vastustuksen.
Jimmy Carterin hallinnon turvallisuusneuvonantaja Zbigniew Brzezinski puolestaan sanoi viime viikon torstaina todistaessaan senaatin ulkoasiainvaliokunnassa, että Bushin hallinnon politiikka on johtamassa "väistämättä" sotaan Iranin kanssa "arvaamattomin seurauksin". Hänkin arveli, että sodan aloittamiseksi turvaudutaan provokaatioon ja viittasi melko suoraan siihen, että Valkoinen talo on kykenevä järjestämään sellaisen provokaation – mukaan lukien mahdollisen terroristihyökkäyksen USA:ssa.
Suomessa kokoomuspoliitikot, jotkut sosiaalidemokraatit ja ns. asiantuntijat puhuvat samaan aikaan maamme Nato-jäsenyyden puolesta ikään kuin he olisivat menettäneet näkö- ja kuuloaistinsa tai peräti järkensä.
ERKKI SUSI