Tulet syttyivät Asunnottomien yönä
Asunnottomuus on Suomessa edelleen vakava ongelma: virallisten tilastojen mukaan asunnottomien määrä on noin 4 500, mutta luku on lähes kolminkertainen, jos mukaan lasketaan epävirallisesti muiden asunnoissa asuvat henkilöt. Erityisesti naisten osuus asunnottomista on kasvussa. Ongelmaa pahentaa se, ettei esimerkiksi Helsingissä ole naisille ensisuojaa.
Asunnottomien yötä vietettiin Suomessa kahdeksatta kertaa 17. lokakuuta, joka on YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastainen päivä. Helsingin päätapahtumaa vietettiin läpi yön Hakaniemen torilla. Tarjolla oli ilmaista ruokaa, lämpimiä vaatteita sekä ohjelmaa. Paikalla nähtiin myös arvovaltainen vieras, tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Päättäjiltä vaadittava tositoimia
Poliitikot ovat ongelman edessä enimmäkseen vaiti, vaikka tulevana talvena on aikaisempaa useammalla asunnottomalla kylmä.
– Euroopan sosiaalisen peruskirjan 31. artikla lupaa, että jokaisella on oikeus asuntoon, muistuttaa Vailla vakinaista asuntoa ry:n (VVA) vt. toiminnanjohtaja Jussi Lehtonen. Yhdistys kantoi useita vuosia päävastuun asunnottomien yön tapahtumien koordinaatiosta yhteistyössä monien järjestöjen kanssa. Neljä vuotta sitten VVA:n avuksi muodostettiin laajapohjainen Asunnottomien yö -kansalaisliike.
– On tärkeää, että kansalaiset vaativat päättäjiltämme tositoimia jokatalvisen kotimaisen kärsimysnäytelmän vähentämiseksi, sanoo Antti Honkonen, Asunnottomien yö -kansalaisliikkeen vetäjä ja Elämäntapaliiton järjestöpäällikkö.
Asunnottomien yö sai alkunsa vuonna 1996, kun asumiskustannuksiin tuli myös toimeentuloasiakkaille seitsemän prosentin omavastuu. Toimeentulo-ryhmä (TOTU-ryhmä) lähti kamppailemaan leikkausta vastaan yöpymällä eduskuntatalon edessä. Hallitus päätti syksyisissä budjettineuvotteluissa poistaa asumiskustannusten omavastuuosuuden, tosin vasta vuoden kuluttua.
Tahdosta kiinni
Helsinkiläinen Kati Sinenmaa on toimii aktiivisesti asunnottomien hyväksi. Hän on myös TV 1:n vastikään esittämän Kosminen elämä -dokumentin päähenkilö.
Keväällä 2001 Sinenmaa irtisanoi Helsingin kaupungin vuokra-asuntonsa ja muutti asumaan Pohjois-Pasilaan metsäsaarekkeeseen. Nyt hänen kotinaan on viiden neliömetrin teltta. Sinenmaa ei halua sopeutua yhteiskunnan vaatimaan elämäntapaan. Hän ei käy töissä, ei ota vastaan asuntoa tai yhteiskunnan tukia. Ruokansa ja vaatteet hän saa lahjoituksina tai etsii roskalaatikoista.
Sinenmaan mukaan asunnottomuuden poistaminen vaatii vain tahtoa. Rahasta on täysin turha puhua silloin, kun pitäisi olla hyvä lähimmäistä kohtaan.
– Perustuslaissa ei sanota, että joidenkin pitäisi kuulua rikkaisiin, ja toisten köyhiin. Lain ja järjen mukaan olemme kaikki ihmisiä, joille kuuluu ehdoton oikeus asuntoon ja vapaaseen, loukkaamattomaan elämään, muistuttaa Kati Sinenmaa.
Tapahtumia ympäri Suomen
Turussa päätapahtuma pidettiin Runosmäen lähiössä. Järjestämässä olleen Elämän Syrjässä ry:n Tiina Tuominen haluaa korostaa asunnon lisäksi myös kodin merkitystä.
– Tänä päivänä monet lapset ovat yhä enenevässä määrin vailla kodin lämpöä ja turvallisuutta vaikka asuvatkin jopa hienossa omakotitalossa. Ei pelkästään työttömyys tai erilaiset päihdeongelmat vie vanhempia pois lapsiensa luota, vaan tämän päivän materian perässä juokseminen on myös yksi syy mikä voi hukata vanhemmuuden ja aiheuttaa lapsissa turvattomuutta, kertoo Tuominen.
Lahdessa tynnyritulien loisteeseen kerääntyi noin 120 henkilöä. Tapahtumassa puhunut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Ilkka Viljanen ei asunnottomille luvannut mitään, vaikka puheenvuorossa vilahtivatkin Lahden kaupungin 100- vuotisjuhlallisuudet. (MK)