Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Pörssiyhtiöiden osingot räjähtivät 2005

    Arkiston arkiston artikkeli
    17.2.2006 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 7/2006.

    Helsingin pörssiin listautuneet yhtiöt jakoivat HEX:n julkaisemien tilastojen mukaan osinkoja vuonna 2005 yhteensä 8 380 miljoonaa euroa. Se on uusi ennätys. Kasvua edellisestä vuodesta oli noin 2 miljardia euroa. Vuodesta 2000 lähtien, jolloin osingot edellisen kerran hyppäsivät uudelle tasolle, ovat pörssiyhtiöt jakaneet niitä yhteensä noin 35,6 miljardia euroa.

    Myös muut kuin pörssiyhtiöt ovat viime vuosina jakaneet reippaasti osinkoja omistajilleen. Kansantalouden tilinpidon mukaan muut kuin pörssiyhtiöt jakoivat osinkoja vuosina 2000 – 2005 vielä vähän enemmän kuin pörssiyhtiöt. Kaikkiaan näinä vuosina on jaettu osinkoina yhteensä 74,1 miljardia euroa yhtiöitten osakkeitten omistajille (taulukko).

    Huikeisiin mittasuhteisiin kasvaneet osingot eivät ole pörssiyhtiöiden osakkeita omistavien rikkaitten ainoa näkyvä tulos viime vuodelta. Myös heidän omaisuutensa on lihonut lähes 50 miljardilla eurolla osakkeitten markkina-arvojen voimakkaan kasvun seurauksena. Vuoden 2005 tammikusta vuoden 2006 tammikuuhun Helsingin pörssiin listautuneiden yhtiöiden osakkeitten yhteenlaskettu markkina-arvo kasvoi 161 miljardista eurosta 210 miljardiin eroon.

    Osingot käytännössä lähes verovapaita

    Osingoista eivät niiden saajat maksa kunnille veroa ollenkaan. Valtionverostakin osingonsaajat on lähestulkoon kokonaan vapautettu ja verotussäännökset ovat niin väljät, ettei ole mikään konsti kiertää verot kokonaan suuristakin osinkotuloista.

    Osingoista ei makseta myöskään eläkevakuutusmaksuja ei sosiaaliturva- eikä työttömyysvakuutusmaksuja. Myöskään sairausvakuutusmaksuja ei peritä. Valtavia summia osinkotuloja saavat rikkaat ja hyvätuloiset ovat yhteiskunnan vapaamatkustajia sanan täydessä merkityksessä.

    Vanhasen hallitus vapautti suuromistajat tästäkin veronmaksun taakasta säätämällä lain, jonka mukaan omaisuusvero poistetaan kokonaan. Näin siis myös ne pörssiosakkeita omistavat miljardöörit joiden omaisuus vuoden aikana lisääntyi noin 50 miljardilla eurolla, vapautettiin omaisuuden perusteella perittävistä veroista.

    Kyse on työntekijöiden työn tuloksista

    Osingot ovat työntekijöiden – yritysten henkilöstön – työn tulosta. Ne ovat osa yritysten tuottamaa voittoa, joka jaetaan omistajille. Noin toinen puoli voitoista sijoitetaan yritysten itsensä toimesta lähinnä kansainvälisille osakemarkkinoille ja yritysostoihin ulkomailta. Nykyään ei harrasteta uusinvestointeja juuri nimeksikään – varsinkaan ei kotimaahan.

    Osinkotulojen viime vuosina tapahtuneen räjähdysmäisen kasvun perimmäinen syy on harjoitettu uusliberalistinen talouspolitiikka, jonka oleellinen osa ovat olleet tulopoliittiset ratkaisut ja niihin liittyneet matalat palkkojen korotukset. Nämä tekijät ovat ruokkineen tehokkaasti tulonjaon muuttamista rikkaitten omaisuustuloja saavien hyväksi ja työntekijöiden tappioksi. (TA)

    * * *

    Maksetut osingot vuosina

    2000-2005, miljoonaa euroa

    Vuosi Pörssiyhtiöt Muut yhtiöt

    2000 5 600 5 800

    2001 5 630 5 940

    2002 4 740 5 716

    2003 4 900 5 638

    2004 6 370 6 657

    2005 8 380 8 757 *

    * arvio

    Lähde: Kansantalouden tilinpito ja HEX


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Perinteiset maatalousmenetelmät voivat auttaa säilyttämään luonnon monimuotoisuutta. Laiduntaminen on yksi keskeisistä tavoista ylläpitää avoimia elinympäristöjä
    Tutkimus
    29.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Tehostunut maatalous uhkaa Natura 2000 -alueita

    ”Suurin uhka biodiversiteetin säilymiselle Euroopan Natura 2000 -suojelualueilla liittyy maatalouden tehostumiseen, kuten torjunta-aineiden käyttöön, ylilaiduntamiseen ja pie

    Italian kriittisen ay liikkeen keskiössä on vaatimus sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja vastarinta hallituksen budjettipolitiikkaa vastaan. Kuva Stefano Bolognini CC 4.0.
    Ulkomaat
    28.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Yleislakko haastaa Italiassa sotilasmenoja kasvattavan hallituksen politiikan

    Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu paljasti, että suomalainen käytäntö osa aikatyön lisätunneista on syrjivä.Kuva Edsel Little CCO 2.0.
    Uutiset
    27.11.2025
    Toimitus

    Suomi ainoa Pohjoismaa, jossa työväenluokan oikeudet poljetaan tuomioistuimen kynnykselle?

    Politiikka
    26.11.2025
    TA
    Tilaajille

    Komintern marraskuu 2025

    Screenshot 2025 11 17 215240
    Politiikka
    26.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen
    Tilaajille

    ETUC: Minimipalkkadirektiivion voitto työntekijöille

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!