Sixpackin syntilista

Kautensa päättävästä Kataisen-Stubbin hallituksesta ei ole kovin hyvää sanottavaa kenelläkään. Kuluva hallituskausi on sisältänyt pitkän listan kehnoja päätöksiä, joita oppositiokin on arvostellut vain vaimeasti – jos ollenkaan.

Julkisessa keskustelussa näitä päätöksiä on perusteltu välttämättömiksi. Leikkauksien on myös väitetty ”parantavan tuottavuutta” tai ”karsivan byrokratiaa”. Mutta mitä tuottavuuden parantamista on, jos rahaa ei ole ennaltaehkäiseviin palveluihin, ja millaista byrokratian karsimista on palvelujen keskittäminen satojen kilometrien päähän, tai paperitöiden siirtäminen ihmisten itsensä tehtäviksi?

Tätä listaa lukiessa voi myös pohtia, miten vastaavat kehnot päätökset voitaisiin jatkossa estää.

Peruspalveluista leikattiin miljarditolkulla

Sixpack-hallituksen eli Kokoomuksen, SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden, RKP:n ja Kristillisten hallitusohjelmasta kirjoitettiin paksu paperi, mutta sen sisältö oli synkkä: heti noin 800 miljoonan leikkaukset kuntien peruspalveluihin, ja mikäli talous ei käänny kasvuun, leikataan lisää. Näin sittemmin tehtiinkin. Kunnilta on vuosina 2012 – 2017 leikattu valtionosuuksia vuositasolla noin 1,5 miljardia euroa. Yhteensä se on noin 7 miljardia.

Syksyllä 2013 hallitus laati Rakennepoliittisen ohjelman. Se leikkasi 300 miljoonaa vanhuspalveluista ja 280 miljoonaa toisen asteen koulutuksesta, mikä näkyy mm. syksyllä 2014 esiin nousseina lukioiden lakkautuksina. Lisäksi päätettiin karsia kuntien tehtäviä – siis käytännössä palveluja – miljardilla.

Hallitus leikkasi myös opetus- ja kulttuuriministeriön määrärahoja. Se näkyi yliopistojen ja ammatillisten oppilaitosten, kirjastojen ja taidekentän resurssien karsimisena.

Antelias verolahja rikkaille

Vaikka palveluista leikattiin, hallitus teki keväällä 2013 todella anteliaan yhteisöveropäätöksen. Yhteisöverotus laskettiin Länsi-Euroopan toisiksi alimmalle tasolle. Päätöstä perusteltiin ”dynaamisilla vaikutuksilla”, mutta nämä tuloja tuovat vaikutukset ovat paljastuneet olemattomiksi. Valtio kuittasi touhussa massiiviset verotulojen menetykset: vuonna 2014 tuloja jäi saamatta 870 miljoonaa.

Pienituloisiin suhteellisesti kovimmin kohdistuvia arvonlisäveroja korotettiin. Tällä kertaa ei kukaan puhunut mitään dynaamisista vaikutuksista, vaikka alvin nosto haittaa myös pienyrittäjiä.

Sote-hanke päin mäntyä

Surullisen kuuluisa sote-uudistus on kerta toisensa jälkeen törmännyt perustuslaillisiin ongelmiin, eikä niitä saatu tällä vaalikaudella ratkaistua.

Viimeisimmän, perustuslain vastaiseksi todetun version hyväksyivät kaikki eduskuntapuolueet. Sillä on tarkoitus synnyttää viisi jättimäistä, noin miljoonan asukkaan sote-aluetta, jotka tilaisivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 19:sta tuottajayhtymältä. Samalla puolet kuntien budjeteista siirtyisi muiden kuin vaaleilla valittujen elinten päätettäväksi sote-alueella. Kunnat velvoitettaisiin maksamaan laskut, joita ne eivät voi valvoa.

Työllisyyden sijaan orjatyötä

Hallituskauden alussa nostettiin vähän työttömien perusturvaa. Suomeen syntyi kuitenkin uusi orjatyön käsite, kun ilman palkkaa, harjoittelun verukkeella teetettävän työn määrä kasvoi. Alle kolme vuotta töissä olleiden työttömyysturva heikkeni, ja aktiivisen työllistämisen rahoja leikattiin.

Nuorisotakuu epäonnistui täysin

Vuoden 2013 alusta otettiin käyttöön Nuorisotakuu, jonka piti taata kaikille alle 25-vuotiaille nuorille työ- opiskelu- tai koulutuspaikka. Valtiontalouden tarkastusvirasto totesi syksyllä 2014 nuorisotakuun epäonnistuneen täysin.

Tulevaisuuteen panostettiin leikkaamalla lapsilta

Kataisen hallitus päätti yksimielisesti leikata lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta. Esitystä ei kuitenkaan vaalien alla rohjettu tuoda eduskuntaan. Sen sijaan lapsilisien leikkaus toteutettiin.

Eläkeikä ylös, vanhuspalvelut alas

Maassa on massatyöttömyys, mutta sixpack-hallitus päätti tehdä työttömiä vielä hieman lisää sopimalla työmarkkinajärjestöjen johtajien kanssa eläkeiän nostamisesta.

Eläkkeiden indeksikorotukset leikattiin ja sairauskulujen omavastuita lisättiin. Vanhuspalvelulain luvattiin tuovan paremmat palvelut, mutta laista jätettiin pois mitoitukset ja kunnilta leikattiin rahoitusta.

Talvivaara-katastrofi

Hallituksen toimintakaudelle osuu Suomen tuhoisin ympäristökatastrofi: Talvivaaran kaivos. Vihreän ympäristöministerin toimettomuus hämmästytti, ja aiemman hallituksen päätös yhdistää elinkeinotoimistot ja ympäristöhallinto osoittautui surkeaksi ideaksi. Kaivoksen bioliuotusprosessi ei ole toiminut missään vaiheessa, ja koko hoito rysähti konkurssiin syksyllä 2014.

Kauniiksi lopuksi hallitus päätti viimeistellä kautensa ostamalla maahan ulkomaista ydinvoimaa.

Kreikka-tuet pankeille

Kaikki hallituksen kuusi puoluetta sitoutuivat EU:n budjettikurisopimukseen. Ne vaativat Saksan hallituksen rinnalla Kreikalta rajua julkisten menojen leikkaamista, työehtojen polkemista ja valtionyhtiöiden yksityistämistä. EU-maiden Kreikalle antamista lainoista 90 % meni suoraan pankeille. Tätä sotkua on alettu selvittää vasta nyt, Syrizan noustua Kreikassa valtaan.

Demokratiaa kaventavat vapaakauppasopimukset

Sixpack-hallitus antoi Euroopan komissiolle mandaatin aloittaa salaiset investointi- ja kauppasopimusneuvottelut Yhdysvaltojen kanssa. Tästä TTIP-sopimuksesta ei ollut alun perin tarkoitus huudella, mutta kansalaistoiminta nosti sopimuksen ja sen riskit esiin. Sopimusta on kirjoitettu suuryritysten etuja palvelemaan, ja se antaa yrityksille mahdollisuuden kävellä kansallisen lainsäädännön ylitse.

EU:n ja Kanadan välinen, hyvin samantyyppinen CETA-sopimus ratifioitiin marraskuussa 2014 eduskunnan suuressa valiokunnassa.

Salaisia neuvotteluja käydään myös kolmannesta, TISA-sopimuksesta, joka voimistaisi julkisten palvelujen yksityistämistä. TISA-sopimus myös kaventaisi finanssimarkkinoiden sääntelyä, vaikka koko nykyinen talouskriisi on lähtöisin holtittomasta finanssikeinottelusta.

Suomi läheni Natoa

Keskellä Ukrainan kriisiä allekirjoitettiin Naton kanssa isäntämaasopimus. Se on 40-luvun tyylinen kauttakulkusopimus, joka antaa Nato-joukoille mahdollisuuden tulla Suomen maaperälle ja käyttää sitä kansainvälisissä selkkauksissa. Vaikka sopimus on todella tärkeä, ei sitä silti tuotu lainkaan eduskunnan päätettäväksi.

Nato-valmiutta lisättiin myös asehankinnoilla.

Tuloerot kasvoivat edelleen

Tilastokeskuksen tietojen mukaan tuloerot jatkoivat kasvuaan vuonna 2013 – siis aikana, jolloin Kataisen hallituksen päätökset jo vaikuttivat. Hallituksen ja työmarkkinajohtajien sopimuksilla on tavallisten työntekijöiden reaalipalkkoja alennettu. Sen sijaan johtajat ovat saaneet lisää. Joidenkin tulonsiirtojen korotukset eivät myöskään ole estäneet tuloerojen kasvua.

OECD:n mukaan tuloerot ovat kasvaneet viimeisen 25 vuoden aikana Suomessa nopeasti. Järjestön mukaan Suomi on tuloerojen kasvun vuoksi menettänyt talouskasvustaan yhdeksän prosenttiyksikköä.

Selvittämättömien talousrikosten määrä kasvoi

Kataisen hallitus määritteli yhdeksi kärkihankkeekseen harmaan talouden torjunnan vuonna 2011. Noin kuuden miljoonan euron vuosittaisella lisäpanostuksella selvittämättömien rikosten määrän piti puolittua hallituskauden aikana. Toisin kuitenkin kävi.

Määrät lähtivät nousuun ja kaksi vuotta myöhemmin tutkimattomia talousrikoksia oli yli 200 enemmän kuin hallitusohjelman laatimishetkellä.

Syyksi epäillään rahojen valumista paikkaamaan poliisin perustyötä, mistä hallitus on leikannut resursseja.

Paikat romuksi ja äkkiä karkuun

Keväällä 2014 Jyrki Katainen junttasi itsensä rumasti ja häikäilemättömästi komissaariksi. Katainen oli jo noin puoli vuotta ennen eroilmoitustaan syksyllä 2013 tehnyt päätöksen, että hän luopuu ja jättää työnsä kesken. Mitään hyvää ei siitäkään päätöksestä seurannut, kun seuraavaksi pääministeriksi nousi Alexander Stubb.