Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    TA-ARVIO: Chydeniuksen aarrearkku

    Arkiston arkiston artikkeli
    20.3.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 11 / 20.3.2009

    Säveltäjä Kaj Chydenius täyttää 70 vuotta vasta 16. lokakuuta, mutta juhlavuoden vietto alkoi viime viikolla, jolloin julkaistiin muistelmateos monimerkityksisellä nimellä Muistin juuri.

    Chydenius viettää juhlavuotta työn merkeissä esiintymällä säestäjänä ja juontajana omissa konserteissaan laajan laulajajoukon kanssa sekä olemalla läsnä muissa konserteissa, jotka sisältävät hänen sävellyksiään.

    Lahtelainen Teatteri Vanha Juko tuottaa nimeä Silta kaartui, meri kohahti kantavan laajan konserttisarjan eri puolille Suomea, Lahden lisäksi ainakin Lappeenrantaan, Rovaniemelle, Raaheen ja Jyväskylään

    Chydeniuksen tuotantoa kuullaan säveltäjän itse säestäessä ja juontaessa myös Kouvolassa, Kajaanissa, Orimattilassa, Tampereella, Kotkassa, Oulussa ja Nurmijärvellä sekä useissa saleissa Helsingissä. Huipennuksena on KOM-teatterin tuottama juhlavuoden pääkonsertti Finlandia-talossa 15. marraskuuta. Miksi ei 16. lokakuuta, syntymäpäivänä? No kun silloin Chydenius konsertoi WABE-kulttuurikeskuksessa Berliinissä.

    Eikä pidä unohtaa äänitejulkaisuja, sekä koosteita jo olemassa olevista levytyksistä että uusia DC-levyjä.

    o o o

    Mutta nyt siitä kirjasta. Ja ensin poliittisesta puolesta. Valtakunnan päälehdessä ehdittiin jo ihmetellä, miksi Chydenius ei nimeksikään kajoa ”taistolaisvyyhteen”, vaan hukkaa ”mahdollisuuden historialliseen puheenvuoroon”.

    Olen koettanut jankuttaa, että kaikki arvostus Taisto Sinisalolle, mutta nimitys ”taistolaiset” keksittiin Helsingin Sanomien politiikan toimituksessa, jotta radikaali ja moni-ilmeinen liike olisi voitu helpommin leimata, yksioikoistaa ja eristää. Ja pidemmän päälle siinä onnistuttiinkin.

    On totta, että Chydenius ei puhu kirjassaan paljon politiikkaa, mutta silti kirja pursuaa sitä monipuolista kulttuuri-, solidaarisuus-, ystävyys- ja muuta toimintaa ja niitä lahjakkaita ja rohkeita ihmisiä, joiden otsaan lyötiin ”taistolaisuuden” leima. Väitän siis, että Chydenius ei vaikene ”taistolaisvyyhdestä”, vaan käyttää ilmiön merkittävistä piirteistä painavan ”historiallisen puheenvuoron”.

    ”Taistolaisvyyhden” sivuuttamista ihmetellyt Veli-Pekka Leppänen sanoi muuten reunakommentissaan erittäin osuvasti: ”! kuinka kauan jaksetaan halveerata ja potkia eräitä 70-luvun kulttuuri- ym. taistolaisia, heidän koko elämäänsä ja nykyisiäkin töitään. Heitä etenkin, jotka eivät ole hattu kourassa pyydelleet armoa ja unohdusta! Mihin asti näitä polvistumattomia jahdataan?”

    Sanoo Chydenius jotain ihan paljaasta politiikastakin. Esimerkiksi täynnä itseään olleesta Wolf Biermannista ja tämän vastaisen julkilausuman allekirjoittamisesta samalla todeten, että ”ei tietenkään olisi pitänyt allekirjoittaa”. Ja on kirjassa oma lyhyt lukunsakin politiikasta ja radikaalivasemmisto kulttuuriliikkeestä, pääosin lämmin ja katumaton, mutta virheitäkin myöntävä. Ja sen luvun viimeisenä lauseena: ”En ole eronnut SKP:stä.”

    o o o

    Sitten siihen, miksi nimitän Chydeniuksen muistelmia ”aarrearkuksi”.

    Lapsuuden ja varhaisnuoruuden kuvauksen jälkeen kirjoittaja hylkää tiukan kronologisuuden. Melko laaja osa teoksesta kertoo tekijän kulttuurimatkoista moniin maihin ja matkoilla luoduista ystävyyssuhteista.

    Chydenius käyttää lukemattomista ihmisistä – niin suomalaisista kuin ulkomaalaisistakin – epiteettiä ”ystäväni”. Enkä yhtään ihmettele, niin moni pitää häntäkin ystävänään.

    Aivan mahtava on luku Minun runoilijani Siinä kerrotaan, miten kosketus sekä tunnettuihin ammattirunoilijoihin että isoon määrään harrastelijarunoilijoita syntyi ja miten runot muuttuivat lauluiksi. Luvussa on suuri määrä katkelmia noista sävelletyistä runoista, jotkin myös Chydeniuksen taitavasti suomeksi kääntämiä. Kuinka monta lahjakasta pöytälaatikkorunoilijaa säveltäjä onkaan nostanut esiin, kuinka monta lahjakasta laulajaa hän onkaan auttanut kasvamaan hienoiksi ammattilaisiksi.

    Näyttämömusiikin teosta on oma lukunsa niin kuin pitääkin. Mutta jos luulee, että Lapualaisooppera on ainoa Chydeniuksen säveltämä ooppera, niin erehtyy. Oopperoita, myös satuoopperoita, on paljon. Tämäkin suurelle yleisölle tuntemattomampi puoli ansaitsee ehdottomasti oman selostuksensa.

    Kirjan lopussa on luettelo laulunäytelmistä, oopperoista, satuoopperoista, oratorioista, kantaateista, laulusarjoista, kamarimusiikista sekä musiikista elokuviin ja tv-produktioihin. ”Tavallisista” lauluista luetteloa ei ole. Ei kai mahtunut. Niitä on niin valtavan paljon.

    ERKKI SUSI

    * Arvio kirjasta Kaj Chydenius: Muistin juuri. Otava 2009, 384 sivua.


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    Uusi selvitys perustuu keväällä 2025 aloitettuun laajaan kartoitukseen huoltovarmuuskriittisten yritysten kyberuhkiin varautumisesta. Kuva CSIRO CCO 3.0
    Uutiset
    14.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Kyberkypsyys junnaa – tuore selvitys varoittaa hitaasta teknologiasta

    Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) tuore selvitys toimialojen kyberkypsyydestä piirtää kuvan Suomesta, jossa teknologinen murros kiihtyy, mutta yritysten kyberturvallisuuden kehitys e

    Aalto yliopiston tutkimus paljastaa, miten verkon käyttö kietoutuu stressiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin. Kuva Tony Webster CCO 4.0
    Tutkimus
    13.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Some väsyttää, uutiset yllättäen helpottavat – näin netti vaikuttaa mieleen

    Kurdistanin työväen kommunistisen puolueen Suomen osaston puheenjohtaja Ibrahim Hussein KUVA IH
    Mielipiteet
    12.1.2026
    Ibrahim Hussein

    Vapauden puolustajat eivät voi vaieta poliittisen islamin väkivallasta

    EVAn mukaan suomalaiset tunnistavat EUn merkityksen, mutta suhtautuvat taloudellisen vastuun laajentamiseen aiempaa epäluuloisemmin. Kuva Globetrotter19 CCO 3.0
    Politiikka
    12.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    EU:n yhteisvelka kohtaa kasvavaa epäluuloa – tutkimus paljastaa poliittisen eliitin etääntymisen kansalaisista

    Sitra alkaa rahoittaa puolustus ja turvallisuusalan hankkeita kuudessa kaupungissa ja kahdessa ammattikorkeakoulussa, Kuva Syced CCO 0
    Kotimaa
    11.1.2026
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Miksi Suomi kiihdyttää militarisaatiota? Sitran rahoittama Define-verkosto laajenee koko maahan

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2026 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!