Kirjaudu sisään

    Salasana unohtunut

    • 0
    • Kirjaudu sisään
    • Tilaa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa
    • Uusimmat
    • Kotimaa
    • Ulkomaat
    • Kulttuuri
    • Teoria
    • Mielipiteet
    • Kauppa

    Tulos ja silti ulos Onko Suomella varaa kannattavien tehtaiden lakkauttamiseen?

    Arkiston arkiston artikkeli
    20.2.2009 - 12:00
    Toimitus

    Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 7 /20.2.2009

    Viime marraskuussa verkkoyhtiö Nokia Siemens Networks (NSN) ilmoitti lakkauttavansa Espoon Karaportissa sijaitsevan tehtaansa. Espoossa on valmistettu mikroaaltoradioita ja radioverkko- ja keskusjärjestelmätuotteita. Tuotanto lopetetaan vaiheittain kevään ja kesän 2009 aikana ja siirretään muihin tehtaisiin Euroopassa ja Aasiassa.

    NSN:n Espoon tehtaan pääluottamusmies Kyösti Lunkka Metalliliitosta kuvailee tehtaan lopettamispäätöstä pienoiseksi shokiksi. Vaikka tuotannon osittaisia alasajoja ja henkilöstösaneerauksia osattiinkin odottaa, oli koko Espoon erittäin kannattavan tehtaan lakkauttaminen yllätys.

    NSN ei selvinnyt ilmoituksestaan ilman vastalauseita. Teknologiateollisuuden palkansaajajärjestöt Metalliliitto, Toimihenkilöunioni TU ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN antoivat tuoreeltaan kovasanaisen kannanoton, jossa kritisoitiin irtisanomisia ja Espoon tehtaan lakkauttamista. Myös emoyhtiö Nokiaa vaadittiin puuttumaan Nokia Siemensin tilanteeseen.

    Joulukuussa NSN:n työntekijät protestoivat muun muassa keräämällä nimiä Espoon tehtaan lopettamista vastustavaan adressiin, joka luovutettiin yhtiön johdolle ja työministeriölle. Työntekijäpuolen mukaan yhtiön kertomat perustelut liiketoimintojen lopettamisille olivat vähintäänkin puutteellisia.

    Kannattava yksikkö alas

    Vastalauseista huolimatta Espoon Karaportissa 24. marraskuuta aloitetut yt-neuvottelut käytiin läpi, ja ratkaisut venyivät joulun pyhien yli. Helmikuussa päättyneiden neuvottelujen tuloksena oli Espoon tehtaan osalta 255 työntekijä irtisanominen. Kaiken kaikkiaan NSN:ltä saa Suomessa tällä kertaa kenkää 559 henkeä.

    – Ei yt-neuvotteluja voi oikeastaan kutsua neuvotteluiksi. Enemmänkin kyse oli siitä, että työnantaja vain esitteli vallitsevaa tilannetta, sanoo Kyösti Lunkka. Työntekijät jätettiin kuuntelijan rooliin eikä neuvotteluissa onnistuttu saavuttamaan mitään merkittäviä parannuksia.

    Keskusteluja kyllä käytiin, mutta työnantajapuolella ei ollut todellista mandaattia muuttaa asioita.

    NSN:n johto on perustellut Espoon yksikön lakkauttamista synergiatavoitteella. Yhtiö havittelee eri konsteilla noin kahden miljardin euron kustannussäästöjä.

    Lunkka toteaakin, ettei mitään tuotannollisia tai taloudellisia syitä lakkautukselle löydy, päinvastoin.

    – Työnantajakin on myöntänyt, että hyvin menee. Espoon yksikkö on ollut yksi NSN:n tuottoisimmista tehtaista.

    Kyösti Lunkka epäilee, että Espoon kohtaloksi koitui yksinkertaisesti se, että Suomessa on helpompi irtisanoa työntekijöitä ja ajaa tehtaita alas kuin esimerkiksi Saksassa.

    Espoossa tapahtunut tuotanto on nyt tarkoitus siirtää Saksaan. Lunkka pohtii, millä ihmeen järjellä tuotantoa kannattaa siirtää maahan, jossa se tulee vähintään yhtä kalliiksi kuin Suomessa.

    – Eilen tulivat ensimmäiset saksalaiset työntekijät opettelemaan meidän töitämme. Tilanne on aika hankala sekä suomalaisille että saksalaisille työntekijöille, kuvaa Lunkka tilannetta.

    Hallitus ei puutu irtisanomisiin

    Suurten ja kannattavien yritysten irtisanomisuutisten yhteydessä on syytä ihmetellä valtiovallan suhtautumista. Kyösti Lunkka itse oli viime marraskuussa Ylen Aamu-tv:ssä keskustelemassa työministeri Tarja Cronbergin kanssa NSN:n tapauksesta.

    Esiin nousi 2008 alussa Nokian Saksan Bochumissa tekemä tehtaan lakkauttamispäätös, jonka jälkiselvittelyissä Saksan valtio oli aivan eri tavalla mukana kuin Suomessa vastaavissa tilanteissa.

    Työministeri Cronberg vetosi siihen, ettei hallitus voi puuttua yksittäistapauksiin. Selitys ei Kyösti Lunkaa tyydytä, ja hänellä onkin selkeä viesti istuvalle hallitukselle.

    – Yt-lakiin pitää saada lauselma, joka panisi yritykset vastuuseen irtisanomisista. Nokiakin on saanut valtiolta monenlaista tukea. Hallituksen pitäisi olla huomattavasti kärkkäämpi, sanoo Lunkka.

    Ja vaikka Suomessa on perinteisesti ollut vahva ay-liike ja järjestäytymisaste korkea, näyttää liitoilta tosi paikan tullen puuttuvan todellinen halu voimankäyttöön. Lunkan mielestä syynä voi olla suomalaisen ay-kentän liian vahva sitoutuminen puoluepolitiikkaan.

    Irtisanomisten ja tuotannon alasajon keskellä voi vain ihmetellä, jääkö Suomeen tulevaisuudessa minkäänlaista tuotantotoimintaa. Toisaalta ajat voivat muuttua. Kyösti Lunkan mukaan moni Kiinaan tuotantoaan siirtänyt firma on nyt etsimässä taas uusia kohteita. Ehkä virta jossain vaiheessa kääntyy toisin päin ja tuotanto alkaa palata Suomeen.

    Töitä Espoon tehtaallakin on jatkuvasti, eikä kysynnästä ole puutetta. Lunkka huomauttaa, miten itse asiassa monet asiakkaat arvostavat Suomessa valmistettujen tuotteiden laatua ja kestävyyttä. Juuri tämän vuoksi on vaikea hyväksyä johdon päätöstä ajaa alas Karaportin tuotanto.

    Asioista hyvä puhua julkisesti

    Kyösti Lunkka kiittelee, miten Metalliliitto ja Toimihenkilöunioni ovat pystyneet hyvään yhteistyöhön yt-neuvottelujen aikana. Toisaalta yhteistyö on myös olosuhteiden sanelema pakko. Sen sijaan ylempien toimihenkilöiden suhteen jäi vielä toivomisen varaa.

    Espoon tehtaalle on perustettu yhteiskuntavastuuryhmä kartoittamaan työtä vaille jäävien työllistymis- ja koulutusmahdollisuuksia. Tarjolla on kursseja ja aikuiskoulutusta, mikäli joidenkin työntekijöiden tutkinto kaipaa täydentämistä. Myös työvoimaviranomaiset ovat yhteistyössä mukana etsimässä uusia työllistymismahdollisuuksia. NSN maksaa oman osansa uudelleenkoulutuksesta. Työnantaja tarjoaa myös vapaaehtoista tukipakettia, mikäli työntekijä haluaa itse irtisanoutua.

    – Ikärakenne on jakautunut siten, että meiltä aika moni pääsee eläkejärjestelyihin. Nuorilla on mahdollisuus hakeutua koulutukseen ja sitä kautta työllistyä uudelleen. Hankalimmassa asemassa ovat 40-50-vuotiaat työntekijät, jotka ovat väliinputoajia, sanoo Lunkka.

    Nokia Siemensin yt-neuvottelujen aikana Kyösti Lunkka on ollut monta kertaa mediassa. Hänen mielestään on hyvä, että asioista puhutaan julkisesti.

    – Jotkut luottamusmiehet ovat sitä mieltä, ettei julkisuudesta ole hyötyä. Itse näen asian toisella tavalla. Minusta on hyvä että asioista puhutaan eikä vain hyssytellä ja voivotella omissa oloissa. Olen saanut paljon positiivista palautetta omalta porukalta, tuumii Lunkka.

    MARKO KORVELA


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!

    Uusimmat artikkelit

    YKn yleiskokous päätti vuonna 1977, että marraskuun 29. päivästä tulee kansainvälinen Palestiina solidaarisuuspäivä. Kuva Brahim Guedich CCO 4.0
    Uutiset
    26.11.2025
    Toimitus

    Paleface, Hakam, Fardoos Helal ja Dj Abdo Palestiinan solidaarisuustapahtumassa 29.11. Arbiksella

    Globaalisti vietetään lauantaina 29. marraskuuta YK:n kansainvälistä Palestiinan solidaarisuuspäivää.

    Uudessakaupungissa asuvan Suomisen työelämä kattaa yli neljä vuosikymmentä suomalaisessa teollisuudessa.
    Politiikka
    25.11.2025
    JP (Juha-Pekka) Väisänen

    Juha Suomisen työura kertoo työväenluokan arjesta

    piipaasihteeri 2
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Heikki Ekman
    Tilaajille

    Kanna sinä köyhä sitä kuormaasi

    Punaposki kolumni
    Mielipiteet
    24.11.2025
    Punaposki
    Tilaajille

    Järjetön, järjetön urheilumaailma

    DSC 6210
    Mielipiteet
    24.11.2025
    SKP
    Tilaajille

    Ihmisyyden rajaaminen johtaa fasismiin

    Tilaa lehti

    Tukea Tiedonantajalle

    Ota yhteyttä

    Mediakortti

    Toimituksen ja käyttäjien luoman sisällön käyttöoikeutta koskee Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Ei muutettuja teoksia 1.0 Suomi-lisenssi, ellei erikseen mainita.

    Tiedonantaja

    Osoite: Viljatie 4 B, 3. kerros, 00700 Helsinki
    Puh: 09 – 7743 8150
    Sähköposti: 

    Juttuvinkit ja journalismi

    Copyright 2025 © Tiedonantaja | Tietosuojaseloste


    Piditkö lukemastasi?
    Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!