Vapaa tiede ei ole kaupan
Yliopistojen väki osoitti torstaina mieltään uutta yliopistolakia vastaan. Hallituksen esitys tulee eduskunnan käsittelyyn tänään, 20. helmikuuta. Lakia vastustetaan yliopistoissa laajalti, mutta yliopistolaisten näkemyksiä ei ole valmistelussa otettu huomioon.
Eilen järjestettiin ulosmarsseja ja muuta toimintaa Helsingin, Oulun, Jyväskylän, Turun, Joensuun, Vaasan ja Tampereen yliopistoilla.
Uutta yliopistolakia on kritisoitu ennen kaikkea siitä, että se ei vastaa yhteenkään opiskelijoiden ja henkilökunnan nyky-yliopistossa kohtaamaan ongelmaan, vaan lisää yliopiston ulkoista ja sisäistä kontrollia, kytkee niiden toimintaa tiukemmin elinkeinoelämän kaupallisiin tavoitteisiin ja keskittää valtaa yliopiston ylimmälle johdolle.
Yliopistot ottavat myös ensiaskeleen kohti maksullisuutta, sillä uuteen lakiin on sisällytetty lukukausimaksut Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.
Suuri muutos
Oulussa Sivistysyliopisto-toimintaryhmä oli kutsunut kaikki yliopiston tulevaisuudesta huolta kantavat yliopistolaiset yleiskokoukseen, jossa käytiin maanläheisesti läpi lakimuutosehdotusta.
– Pahimmassa tapauksessa yliopistolain läpimeno tällaisenaan johtaa suomalaisen yliopistolaitoksen romuttumiseen. Vapaa tiede ei ole kaupan, eivätkä tuottavuuden tai talouselämän mittarit sovellu tieteellisen työn arvottamiseen, totesivat toimintaryhmän aktiivit Tero Kaikko ja Emilia Tervonen.
Oululaiset muistuttivat, että kyse on suurimmasta yliopistolaitokseen kohdistuvasta muutoksesta sitten yliopistojen perustamisen.
– Kun yliopistolakia uudistetaan, pitää sitä suunnitellessa kuunnella niitä, jotka ovat yliopistomaailman oikeita asiantuntijoita: yliopistolaisia itseään.
Myös Itä-Suomen yliopiston tulevaa hallintojohtosääntöä käsitellään tänään perjantaina. Luonnos hallintojohtosäännöksi menee Joensuun yliopistotoiminta-verkoston mukaan vallan keskittämisessä vielä pidemmälle kuin esitetty yliopistolaki.
– Lakiesityksen mukaan korkeinta valtaa Itä-Suomen yliopistossa käyttäisivät hallitus ja sille esityksiä valmisteleva johtoryhmä. Yliopistolaisten vaikutusmahdollisuudet olisivat vain hyvän tahdon ja väljien lupausten varassa.
Uusliberalistien juhlaa
Tampereen yliopistolla järjestettiin torstaina 12. helmikuuta yleinen keskustelu uudesta yliopistolaista. Professori Mikko Lahtisen mukaan opiskelijoita ja henkilökuntaa kohdellaan kuin pahaisia lapsia. Hänen mukaansa yliopistolaki edustaa elitististä, ylhäältä päin pakolla yliopistoihin upotettavaa järjestelmää, jota leimaavat vahvat uusliberalistiset pyrkimykset.
– Yliopistolle ja laajemmin koko julkiselle sektorille tuodaan entistä voimakkaammin erilaisia markkinatehokkuuden, kapeasti ymmärretyn taloudellisen hyödyn periaatteita. Uusliberalismi ei suinkaan ole mikään voitettu kanta, vaikka finanssikriisiin viitaten väitetäänkin, ettei se enää ole muotioppi maailmanmarkkinoilla. Näyttää siltä, että yliopistoissa uusliberalistien juhlat ovat vasta alkamassa, sanoi Lahtinen.
Hän viittasi Henna Virkkusen Suomen Kuvalehden haastattelussa antamaan lausuntoon, jossa tuore opetusministeri leimasi vasemmiston kannattajat kateellisiksi ja katkeriksi ihmisiksi.
–Varmasti viime vuosikymmenien yhteiskunnallinen kehitys on syystäkin tuottanut lukuisia katkeroituneita ja eri tavoin rasittuneita ihmisiä. Toisaalta tällainen lausunto kertoo siitä, että tässä maassa on syvä demokratian puute.
Lahtinen korosti, että kaiken kriittisen ajattelun kehittymisen kannalta on tärkeää, että yliopistot ottaisivat voimakkaammin aloitteen tässä yhteiskunnassa. Hän toivoisi, että yliopisto voisi rohkeasti koota yhteen tahoja yhteiskunnallisten eliittien ulkopuolelta.
– Työttömät, sairaat ja eri tavalla syrjäytyneet voisivat kertoa, mitkä asiat ovat yhteiskunnassa tärkeitä ja mitkä ovat meidän suurimpia ongelmiamme, visioi Mikko Lahtinen uudenlaista yhteistyötä.
MARKO KORVELA
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin ja tue Tiedonantajaa lahjoituksella tai tilaa lehti!
