Villejä ehdotuksia Naton sylttytehtaalta

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 6 /13.2.2009

Pohjoismaita houkutellaan laajaan sotilaalliseen yhteistyöhön arktisilla alueilla, joita ilmastonmuutos on avaamassa merenkululle. Ehdotukset nostaisivat Natoon kuuluvien ja kuulumattomien Pohjoismaiden sotilaallisen yhteistyön aivan uudelle tasolle.

Pohjoismaiden ulkoministerien epävirallisessa kokouksessa Oslossa julkistettujen ehdotusten toteutuessa Suomen hävittäjät voisivat partioida Nato-maa Islannin ilmatilassa vuodesta 2010.

Samaan aikaan yhteinen merivalvonta ulottuisi vilkastuville arktisille alueille, yhteinen meritoimintayksikkö auttaisi pelastustoiminnassa ja aluetta valvoisi lopulta yhteispohjoismainen arktinen satelliittijärjestelmä. Sotilaallista yhteistyötä vahvistettaisiin kuljetus- ja harjoitusalueasioissa.

Pohjoismaiden hallituksen antaisivat myös vastavuoroisen turvallisuuspoliittisen solidaarisuusjulistuksen, jossa ne velvoittavasti selvittäisivät, miten ne aikovat reagoida, jos jokin Pohjoismaa joutuu ulkoisen hyökkäyksen tai asiattoman painostuksen kohteeksi.

Ehdotuksen Oslon kokoukselle esitteli Norjan entisen ulkoministeri Thorvald Stoltenberg. Ulkoministerit olivat tilanneet ”riippumattoman” ehdotuksen viime kesäkuussa. Sitä oli valmistelemassa joukko tutkijoita, Suomesta entinen vihreiden kansanedustaja Ulla Anttila ja ahkera Nato-propagandisti, professori Tuomas Forsberg.

Suomen ulkoministeri Alexander Stubb myönsi, että ”mukana on varmaan myös epärealistisia hankkeita”, mutta korosti, että ”halusimme nimenomaan villejä ehdotuksia”. Hänen mukaansa Suomi ”suhtautuu ehdotuksiin myönteisesti”. Myös ehdotusta, jonka mukaan Suomi osallistuisi Nato-maa Islannin ilmavalvontaan, Suomi harkitsee ”myönteisessä hengessä”.

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja sitä vastoin piti kaikkein ongelmallisimpana ehdotusta ilmavalvontayhteistyöstä Islannissa muun muassa siksi, että Islanti on Nato-maa. Hän viittasi myös epäsuorasti siihen, että tällaisen päänavauksen jälkeen ilmavalvontaa saatettaisiin harjoittaa myös Baltian Nato-maissa.

Mistä oikeastaan on kyse? ”Riippumattoman” ehdotuksen tilaamiseen kannattaa suhtautua suurella epäilyksellä. Todennäköisemmin ehdotusten sylttytehtaana on toiminut Nato. Miksi näin?

Naton on julistanut arktiset alueet strategisesti tärkeäksi alueeksi. Niistä on nyt tullut sotilaallisen kiistan kohde. Nato aikoo lisätä sotilaallista läsnäoloaan tässä maapallon osassa.

Asiasta hiljattain ilmoittanut Naton tiedottaja James Appathurai sanoi, että Natolla on pitkäaikainen strateginen intressi alueella. Samalla hän ilmoitti, että Naton korkeat virkailijat pitävät tammikuun lopulla Reykjavikissa asiaa käsittelevän kokouksen

Tällainen kokous pidettiinkin 29. tammikuuta. Siihen osallistuivat Naton pääsihteeri Jaap de Hoop Scheffer, Naton Euroopan joukkojen ylipäällikkö, kenraali John Craddock, Britannian ja muiden Nato-maiden edustajia sekä Islannin muutamaa päivää aikaisemmin kaatuneen hallituksen pääministeri Geir Haarde.

Kokouksen osanottajalista ei jättänyt epäilystä Naton todellisista tavoitteista alueella. Sotilasliiton päätös julistaa pohjoiset alueet strategisesti tärkeiksi tulevat luomaan jännittyneen kansainvälisen tilanteen alueella. Ennemmin tai myöhemmin sinne tullaan lähettämään sotilaallisia yksikköjä.

Naton arktisia alueita koskevat ilmoitukset ovat jatkoa USA:n kansallisessa turvallisuusdirektiivissä hahmotetuille aloitteille. Tässä asiakirjassa sanotaan, että USA:lla on perustavanlaatuisia kansallisia intressejä arktisella alueella. Ne on määritelty seuraavasti: ohjuspuolustus, strateginen pelottelu ydinaseilla ja muilla asevoimilla ja merivoimien turvallisuusoperaatiot.

Osa tiedemiehistä arvioi, että arktisen alueen lämpeneminen tapahtuu kaksi kertaa nopeammin kuin muun planeetan. YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moon on sanonut, että Grönlannin jääydin sulaa nopeammin kuin kukaan saattoi koskaan kuvitella. Tämän tuloksena alueen vesistä tulee sekä siviili- että sotalaivoille purjehduskelpoisia.

USA, Kanada ja Nato eivät peittele sitä, miksi ne haluavat sijoittaa asevoimia arktiselle alueelle. Naton jäänmurtajat tulevat saapumaan alueelle puolustamaan noiden sotilasliiton jäsenten kansallisia etuja ja vaatimuksia oikeudesta tämän maapallon osan luonnonrikkauksiin. Arktisella alueella on noin 90 miljardia tynnyriä hyödyntämätöntä raakaöljyä ja suunnattomat luonnonkaasuvarannot., jotka ovat verrattavissa Venäjän vastaaviin. Ne muodostavat noin 30 prosenttia maapallon kaasuvarannoista.

Venäjä tulee saamaan monista arktisista kaasuesiintymistään noin 50 prosenttia sen luonnonkaasun kokonaismäärästä vuoteen 2030 mennessä. Esimerkiksi Shtokmanin esiintymä Baretsinmeressä sisältää neljä triljoonaa kuutiometriä kaasua.

Tätä taustaa vasten Venäjä on valmis asianmukaisiin toimiin Naton pyrkimyksiin vastaamiseksi. Nato yrittää vaatia aluetta itselleen Venäjän arktisen kehityksen uuden strategian avainviesti puolestaan on seuraava: ”Venäjä ei aio antaa arktista aluetta pois.”

Viisi Pohjoisen jäämeren rantavaltiota, Venäjä, Kanada, USA, Norja ja Tanska, tekivät viime vuonna järkevän päätöksen neuvotella arktisen alueen jakamisesta vain olemassa olevien sopimusten pohjalta. Naton suunnitelmat lisätä sotilaallinen elementti arktiseen vuoropuheluun saattavat kuitenkin johtaa jyrkkiin muutoksiin suhtautumisessa ajankohtaisiin kysymyksiin. Uusi levottomuuspesäke saattaa ilmaantua maailmankartalle.

Tässä on jälleen yksi konkreettinen esimerkki siitä, miten järjettömiä ja vaarallisia ”riippumattoman” työryhmän ehdotukset Suomen kannalta ovat. Se on myös taas yksi varoitus sen puolesta, että Suomessa pitäisi nopeasti lopettaa kaikenlainen keskustelu Nato-jäsenyydestä ja haudata Nato-optio.

Stubb kaipasi Suomenmaan haastattelussa 6.2. reipasta keskustelua Nato-jäsenyydestä ja väitti tällaisen keskustelun esteenä olevan sen, että suomalaiset eivät tunne riittävän hyvin Natoa. Todellisuudessa ongelma on, että kansalaisilta yritetään kaikin tavoin salata tietoa Naton luonteesta ja puuhista. Naton arktisia alueita koskevat hankkeet ovat tyypillinen esimerkki tiedon pimityksestä.

ERKKI SUSI