Eduskunta saa vieraakseen tiistaina 12.6. Joukkovoiman karvalakkilähetystön, joka kertoo päättäjille suorat sanat sote-uudistuksesta.
Amikset liikkeessä leikkauksia vastaan
Maanantaina 22. elokuuta järjestettiin protesteja ammatillisen koulutuksen arvostuksen ja tulevaisuuden puolesta. Hallituksen kaavailujen mukaan ammatillinen koulutus uudistuu täysin vuoden 2018 alusta, mutta jo sitä ennen rahoitusta leikataan vähintään 190 miljoonalla eurolla (n. 10 % kokonaismäärärahoista).
Sekä koulutusleikkausten määrä että ajoitus on amislaisten – niin opiskelijoiden kuin henkilökunnan – mielestä kohtuuton. Monen mielessä herää kysymys, ollaanko yhteiskunnassa kiinnostuneita ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta.
Espoossa Kirkkokadun toimipisteessä sijaitsevan taideteos Animon ympärille kokoontui lähes 2 000 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa värikkäine ilmapalloineen viemään eteenpäin #amisliikkeessä-viestiä. Tapahtuma toteutettiin Espoon keskuksen lisäksi samanaikaisesti Leppävaarassa ja Kirkkonummella.
Ammatillista työtä tarvitaan Suomessa jatkuvasti.
Aikuisten oppimispalveluiden johtaja Riikka-Maria Yli-Suomu avasi tilaisuuden ja Espoon kaupungin sivistystoimen johtaja Sampo Suihko tervehti opiskelijoita mainitsemalla, että amislaiset pyörittävät tätä maata ja jokaisen työpaikka on tärkeä. Tärkeää on nostaa nenä ylös ja uskoa omaan tekemiseen. Ammatillista työtä tarvitaan Suomessa jatkuvasti, tämä työ ei katoa mihinkään.
Suihko toivoo, että päättäjät vielä harkitsisivat uudelleen ammatilliseen koulutukseen suunniteltuja leikkauksia.
Ammatillisen koulutuksen leikkaukset kohtuullistettava
Ammatillisten oppilaitosten mahdollisuudet tarjota koulutusta ja sen avulla edistää työllistymistä heikkenevät oleellisesti, jos valtiovallan suunnittelema 190 miljoonan leikkaus toteutetaan vuonna 2017 ja nuorten aikuisten osaamisohjelma lopetetaan samaan aikaan.
Opiskelijajärjestöjen ja ammattiliitto OAJ:n avoimessa kirjeessä opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle vaaditaan leikkausten lykkäämistä ja kohtuullistamista esimerkiksi ajoittamalla se useammalle vuodelle. Samalla ammatillisen koulutuksen rooli työllisyyden edistäjänä on otettava vahvemmin esille SOS-hallituksen budjettineuvotteluissa.
Suunniteltu leikkaus karsisi laskennallisesti joko 18 000 ammatillista koulutuspaikkaa tai 3 800 työpaikkaa oppilaitoksista.
Ammatillinen koulutus avaa kaikenikäisille oppijoille tavoitteellisen väylän työelämään ja pidentää työuria. Nuorten kouluttautumista ammattiin ei voida jättää pelkästään työelämän harteille, vaan oppimiseen tarvitaan myös oppilaitoksia, opettajia ja vertaisryhmiä.
Järjestöt muistuttavat, että ammatillisen koulutuksen merkitys aikuisille opiskelijoille on kasvanut entisestään, sillä yhä useampi työntekijä joutuu työuransa aikana opiskelemaan useamman ammatin. Työnantajat ja yritykset arvioivat ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta huomattavan myönteisesti.
Kirjoittajan artikkelit
Tie Tammisaareen 100 vuotta -muistotapahtumasta muodostui vaikuttava kunnianosoitus punavankileirillä menehtyneille yli 3 000 punaiselle
Tänään auennut kansalaisaloite vaatii rikoslain muuttamista raiskauksen tunnusmerkistön osalta. Nimien keruu lähti käyntiin vauhdikkaasti.
- ‹ edellinen
- 36 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Orpo-Purran hallituksen yleistukiesitys ei ole pelkkä hallinnollinen uudistus – se on ideologinen siirto, joka murentaa yksilön sosiaaliturvaoikeuden. SKP:n SOTE-ryhmän lausunto ja Riitta Tynjän haastattelu paljastavat, miten tarveharkinta, karenssit ja leikkaukset osuvat erityisesti nuoriin ja heikommassa asemassa oleviin. 1500 euron perusturva ei ole utopia, vaan ihmisarvoa kunnioittava vaihtoehto. Tämä juttu kutsuu lukijan näkemään kapitalismin läpi ja kuvittelemaan toisin.
Suojaosan poisto työttömyysturvasta on ajanut monet osa-aikatyötä tehneet työttömyyteen. YTK:n kysely paljastaa, kuinka kapitalismin rakenteet ohjaavat työväenluokan valintoja. Työn vastaanottaminen ei ole enää kannattavaa, ellei se ole kokoaikaista – ja sitä ei aina ole tarjolla. Tämä on kertomus vallasta, vaihtoehdoista ja yhteiskuntaluokkien ristiriidasta.
Orpo-Purran jallitus aikoo poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden. Päätös iskee suoraan työväenluokan järjestäytymiseen. Asiantuntijat ja järjestöjohtajat varoittavat verosanktiosta.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.