Chilestä Suomeen muuttaneen kirjailijan ja metsäteollisuuden parissa vuosikymmeniä toimineen Luis Astorgan kirja Ikuisesti Suomi: Chileläisen pakolaisen muistelmat julkaistiin tilaisuudessa, joka muistutti enemmän yhteisöllistä heräämistä kuin kirjallista muodollisuutta.
Keywords:
Hevimetallin ja kaunosieluisuuden risteyksessä: Lauri Ylönen Bad Wolvesin uudella raidalla
14.08.2025 - 13:30
Kuva: Ginger Vine Management & PR.
Kun Bad Wolves julkaisee uuden version kappaleestaan Say It Again, mukana on suomalaisen rockin kiintotähti, The Rasmuksen Lauri Ylönen. Mutta mitä tapahtuu, kun kaksi suurta tekee yhteistyötä?
Ylönen kertoo: “Tämä kappale iski heti kovaa ja antoi valtavasti energiaa. Se oli yksi suosikkikappaleistani treenisoittolistallani jo ennen kuin sain mahdollisuuden olla siinä itse mukana!” Tässä ei ole kyse pelkästä feattauksesta, vaan kohtaamisesta, jossa ääni saa uuden merkityksen.
Bad Wolvesin rumpali John Boecklin sanoo: “Vaikka kyseessä on jo valmiiksi vahva kappale, en olisi osannut kuvitella, millaiseksi se kehittyisi Laurin kanssa. Se on yksi levyn parhaista lyyrisistä suorituksista.”
Deluxe-versio albumista Die About It on kuin jälkikirjoitus: lisäraitoja, uusia versioita, live-äänityksiä. Se on muistutus siitä, kuinka kulttuuri ei koskaan ole valmis – se on jatkuvasti uudelleen muokattavaa – se elää.
Tuoko Ylönen mukanaan suomalaisen melankolian, joka ei alistu pelkiksi markkinointilauseiksi?
Bad Wolvesin ja The Rasmuksen Laurin yhteistyö on osa levy-yhtiö Better Noise Musicin strategiaa. Mutta voiko musiikki olla enemmän kuin strategia? Voiko se olla vastarintaa, yhteisyyttä, toivoa? Say It Again ei ehkä muuta maailmaa, mutta se voi pysäyttää hetkeksi. Ja joskus se riittää.
Kirjoittajan artikkelit
Karl Marx -seura kokosi huhtikuisella Kirjan talolla Helsingissä seminaarissaan nimekkään joukon tutkijoita ja vasemmistolaisia ajattelijoita pohtimaan kysymystä, joka ei ole vain historiallinen: miten Seppo Toiviaisen perintö haastaa nykyvasemmiston ja ajattelun kenttää? Keskustelu sai lisävauhtia Lauri Hokkasen kirjasta Kommunismin teloitettu unelma – Seppo Toiviaisen elämä ja tragedia (Docendo, 2024), joka pyrkii kuvaamaan Toiviaista murheellisen kohtalon miehenä.
SKP:n rauhanryhmän aktiivi Mervi Grönfors ei niele militaristista selittelyä siitä, että aseet takaisivat turvallisuuden. Hänen mukaansa koko Euroopan keskustelua leimaa vaikeneminen aseiden rumasta kääntöpuolesta. Grönfors peräänkuuluttaa järjen ääntä, rauhanpolitiikkaa ja inhimillisiä ratkaisuja – ei lisää panssareita, ei pelon propagandaa.
- ‹ edellinen
- 10 / 11
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Brasilian rauhanliikkeen ikoni Socorro Gomes esitti polttavan marxilaisen puheenvuoron Caracasin kansainvälisessä rauhanseminaarissa Venezuelassa (25.7.). Puheessaan rauhanveteraani piirtää maailmankuvan imperialismin väkivallasta, hegemonian murentumisesta ja kansainvälisen solidaarisuuden välttämättömyydestä.
Voiko taide olla vapauttavaa, jos sen rahoitus perustuu sortoon? Elokuvien jakeluyhtiö Mubi on joutunut kansainvälisen taiteilijayhteisön hampaisiin saatuaan 100 miljoonan dollarin sijoituksen Sequoia Capitalilta — pääomasijoittajalta, joka rahoittaa Israelin sotateknologiaa ja hyötyy Gazan kansanmurhasta. Taiteen kentällä käydään nyt luokkataistelua: voiko kulttuuri todella palvella työväenluokkaa ja sorrettuja, jos sen taustalla vaikuttavat globaalin pääoman intressit? Mubin tapaus paljastaa, kuinka kulttuurituotanto kytkeytyy yhä tiukemmin kansainväliseen rahoituslogiikkaan, jossa taide uhkaa muuttua pelkäksi pääoman kulissiksi. Kysymys kuuluu: kenen ääni saa kuulua, ja kenen kustannuksella?
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.